Psalmien 74
1 Asaphin opetus. Jumala, miksis meitä niin ratki pois syökset? ja olet niin hirmuisesti vihainen sinun laitumes lampaille?
God, why have you abandoned/rejected us? Will you keep rejecting us forever [RHQ]? Why are you angry with us, since we are like sheep in your pasture [and you are like our shepherd]? [MET, RHQ]
2 Muista seurakuntaas, jonkas muinen omistit ja sinulle perimiseksi lunastanut olet, Zionin vuorta, jossas asuit.
Do not forget your people whom you chose long ago, the people whom you freed [from being slaves in Egypt] and caused to become your tribe. Do not forget Jerusalem, which was (your home/where you dwelt) [on this earth].
3 Tallaa heitä jaloillas, ja sysää heitä ijäiseen hävitykseen: vihollinen on raiskannut kaikki pyhässä.
Walk along [and see] where everything has been totally ruined; our enemies have destroyed everything in the sacred temple.
4 Sinun vihollises kiljuvat sinun huoneessas, ja asettavat epäjumalansa siihen.
Your enemies shouted triumphantly in this sacred place; they erected their banners [to show they had defeated us].
5 Kirveet näkyvät välkkyvän ylhäällä, niinkuin metsässä hakattaisiin,
They cut down all the [engraved objects in the temple] like woodsmen cut down trees.
6 Ja hakkaavat rikki kaikki hänen kuvainsa kaunistukset, sekä keihäillä että kirveillä.
Then they smashed all the carved wood with their axes and hammers.
7 He polttavat sinun pyhäs, ja turmelevat sinun nimes asuinsian maan päällä.
[Then] they burned your temple to the ground; they caused that place where you were worshiped to be unfit for people to worship in.
8 He puhuvat sydämessänsä: raadelkaamme heitä ynnä; he polttavat kaikki Jumalan huoneet maalla.
They said to themselves, “We will destroy the Israelis completely,” and they [also] burned down all the other places where we gathered to worship God.
9 Emme näe meidän ihmeitämme, eikä silleen prophetaa ole: ei myös ketään meidän seassamme ole, joka ymmärtää kuinka kauvan.
All our sacred symbols (OR, miracles) are gone; there are no prophets now/any more, and no one knows how long [this situation will continue].
10 Jumala, kuinka kauvan vihamies häpäisee ja vihollinen sinun nimeäs ratki niin pilkkaa?
God, how long will our enemies make fun of you [RHQ]? Will they insult you [MTY] forever [RHQ]?
11 Miksis käännät pois sinun kätes? ja oikian kätes niin ratki sinun povestas?
Why do you refuse to help [MTY, RHQ] us? Why do you keep your hand inside your cloak [instead of using it to destroy our enemies] [RHQ]?
12 Mutta Jumala on alusta minun kuninkaani, joka kaikkinaisen autuuden matkaan saattaa maan päällä.
God, you have been our king [all the time] since we came out of Egypt [HYP], and you have enabled us to defeat [our enemies] in the land [of Israel].
13 Sinä hajoitat meren voimallas: sinä murennat lohikärmeiden päät vesissä.
By your power you caused the [Red] Sea to divide; [it was as though] you smashed the heads of the [rulers of Egypt who were like] huge sea dragons [MET].
14 Sinä murensit valaskalain päät, ja annat ne kansalle ruaksi metsän korvessa.
[It was as though] you crushed the head of the king of Egypt [MET] and gave his body to the animals in the desert to eat.
15 Sinä kuohutat lähteet ja virrat: sinä kuivaat väkevät kosket.
You caused springs and streams to flow, and you [also] dried up rivers that had never dried up previously.
16 Päivä ja yö ovat sinun: sinä rakennat valkeuden ja auringon.
You created the days and the nights, and you put the sun and the moon in their places.
17 Sinä sovitit jokaisen maan rajat: sinä teet suven ja talven.
You determined where the oceans end and the land begins, and you created the summer/hot season and the winter/cold season.
18 Niin muista siis, että vihollinen häpäisee Herraa, ja hullu kansa pilkkaa sinun nimeäs.
Yahweh, do not forget that your enemies laugh at you, and that it is foolish people who despise you [MTY].
19 Älä siis anna pedolle mettises sielua, ja älä niin ratki unohda sinun köyhäis joukkoa.
Do not let your helpless people [MET] fall into the hands of their cruel enemies; do not forget your suffering/persecuted people.
20 Muista liittoa; sillä maa on joka paikassa surkiasti hävitetty, ja huoneet ovat täynnä vääryyttä.
Do not forget the agreement that you made with us; remember that there are violent people in every dark place on the earth.
21 Älä anna köyhän mennä pois häpiällä; sillä köyhät ja raadolliset kiittävät sinun nimeäs.
Do not allow your oppressed people to be disgraced; help those poor and needy people in order that they will [again] praise you [MTY].
22 Nouse, Jumala, ja aja asias: muista niitä häväistyksiä, jotka sinulle joka päivä hulluilta tapahtuvat.
God, arise and defend yourself [by defending your people]! Do not forget that foolish people laugh at you (all day long/continually)!
23 Älä unohda vihollistes ääntä: sinun vainollistes meteli tulee aina suuremmaksi.
Do not forget that your enemies shout angrily [at you]; the uproar that they make [while they oppose you] never stops.
