< Psalmien 74 >

1 Asaphin opetus. Jumala, miksis meitä niin ratki pois syökset? ja olet niin hirmuisesti vihainen sinun laitumes lampaille?
AN INSTRUCTION OF ASAPH. Why, O God, have You cast off forever? Your anger smokes against the flock of Your pasture.
2 Muista seurakuntaas, jonkas muinen omistit ja sinulle perimiseksi lunastanut olet, Zionin vuorta, jossas asuit.
Remember Your congregation [That] You purchased of old, You redeemed the rod of Your inheritance, This Mount Zion—You dwelt in it.
3 Tallaa heitä jaloillas, ja sysää heitä ijäiseen hävitykseen: vihollinen on raiskannut kaikki pyhässä.
Lift up Your steps to the continuous desolations, Everything the enemy did wickedly in the sanctuary.
4 Sinun vihollises kiljuvat sinun huoneessas, ja asettavat epäjumalansa siihen.
Your adversaries have roared, In the midst of Your meeting-places, They have set their ensigns as ensigns.
5 Kirveet näkyvät välkkyvän ylhäällä, niinkuin metsässä hakattaisiin,
He is known as one bringing in on high Against a thicket of wood—axes.
6 Ja hakkaavat rikki kaikki hänen kuvainsa kaunistukset, sekä keihäillä että kirveillä.
And now they break down its engravings, Together, with axe and hatchet,
7 He polttavat sinun pyhäs, ja turmelevat sinun nimes asuinsian maan päällä.
They have sent Your sanctuary into fire, They defiled the Dwelling Place of Your Name to the earth,
8 He puhuvat sydämessänsä: raadelkaamme heitä ynnä; he polttavat kaikki Jumalan huoneet maalla.
They said in their hearts, “Let us oppress them together,” They burned all the meeting-places of God in the land.
9 Emme näe meidän ihmeitämme, eikä silleen prophetaa ole: ei myös ketään meidän seassamme ole, joka ymmärtää kuinka kauvan.
We have not seen our ensigns, There is no longer a prophet, Nor with us is one knowing how long.
10 Jumala, kuinka kauvan vihamies häpäisee ja vihollinen sinun nimeäs ratki niin pilkkaa?
Until when, O God, does an adversary reproach? Does an enemy despise Your Name forever?
11 Miksis käännät pois sinun kätes? ja oikian kätes niin ratki sinun povestas?
Why do You turn back Your hand, Even Your right hand? Remove [it] from the midst of Your bosom.
12 Mutta Jumala on alusta minun kuninkaani, joka kaikkinaisen autuuden matkaan saattaa maan päällä.
And God [is] my king of old, Working salvation in the midst of the earth.
13 Sinä hajoitat meren voimallas: sinä murennat lohikärmeiden päät vesissä.
You have divided [the] sea by Your strength, You have shattered heads of dragons by the waters,
14 Sinä murensit valaskalain päät, ja annat ne kansalle ruaksi metsän korvessa.
You have broken the heads of leviathan, You make him food for the people of desert-dwellers.
15 Sinä kuohutat lähteet ja virrat: sinä kuivaat väkevät kosket.
You have cleaved a fountain and a stream, You have dried up perennial flowings.
16 Päivä ja yö ovat sinun: sinä rakennat valkeuden ja auringon.
The day [is] Yours, The night [is] also Yours, You have prepared a light-giver—the sun.
17 Sinä sovitit jokaisen maan rajat: sinä teet suven ja talven.
You have set up all the borders of earth, Summer and winter—You have formed them.
18 Niin muista siis, että vihollinen häpäisee Herraa, ja hullu kansa pilkkaa sinun nimeäs.
Remember this—an enemy reproached YHWH, And a foolish people have despised Your Name.
19 Älä siis anna pedolle mettises sielua, ja älä niin ratki unohda sinun köyhäis joukkoa.
Do not give up to a [wild] creature, The soul of Your turtle-dove, Do not forget the life of Your poor ones forever.
20 Muista liittoa; sillä maa on joka paikassa surkiasti hävitetty, ja huoneet ovat täynnä vääryyttä.
Look attentively to the covenant, For the dark places of earth, Have been full of habitations of violence.
21 Älä anna köyhän mennä pois häpiällä; sillä köyhät ja raadolliset kiittävät sinun nimeäs.
Do not let the oppressed turn back ashamed, Let the poor and needy praise Your Name,
22 Nouse, Jumala, ja aja asias: muista niitä häväistyksiä, jotka sinulle joka päivä hulluilta tapahtuvat.
Arise, O God, plead Your plea, Remember Your reproach from a fool all the day.
23 Älä unohda vihollistes ääntä: sinun vainollistes meteli tulee aina suuremmaksi.
Do not forget the voice of Your adversaries, The noise of Your withstanders is going up continually!

< Psalmien 74 >