Psalmien 73

1 Asaphin Psalmi. Totta on Jumala hyvä Israelille, niille, jotka puhtaat sydämestä ovat.

Un Salmo de Asaf. Dios es ciertamente bueno con Israel. Con los que tienen pureza en sus mentes.

2 Mutta minä olisin pian jaloillani horjunut: minun askeleeni olisivat lähes liukastuneet.

Pero yo caí, y mis pies comenzaron a resbalar,

3 Sillä minä närkästyin öykkäreistä, että minä näin jumalattomat menestyvän.

porque tuve celos de pretenciosos, y vi que le iba muy bien a los malvados.

4 Sillä ei he ole missään kuoleman hädässä, vaan heidän voimansa pysyy vahvana.

Parecen nunca enfermarse; lucen fuertes y saludables.

5 Ei he ole vastoinkäymisessä niinkuin muut ihmiset, ja ei heitä vaivata niinkuin muita ihmisiä.

Ellos no tienen problemas como los demás, y no son afectados por los desastres como el resto del mundo.

6 Sentähden on heidän ylpeytensä koria, ja heidän väkivaltansa kaunistaa heitä.

Su collar es su orgullo, y se visten con violencia.

7 Heidän silmänsä paisuvat lihavuudesta: he tekevät mitä ainoastansa heille kelpaa.

Sus ojos sobresalen por su gordura, y sus mentes están llenas de vanidad y egoísmo.

8 Kaikkia he katsovat ylön, ja sitte pahasti puhuvat: he puhuvat ja laittavat ylpiästi.

Ellos se burlan de las personas y hablan con maldad. Con arrogancia y crueldad lanzan amenazas.

9 Mitä he puhuvat, sen täytyy olla taivaasta puhuttu: mitä he sanovat, sen täytyy maan päällä kelvata.

En su hablar irrespetan al cielo, y difaman a los habitantes de la tierra.

10 Sentähden noudattaa heitä yhteinen kansa, ja kokoontuvat heidän tykönsä niinkuin vedet,

Por ello la gente los busca y creen todo lo que ellos dicen.

11 Ja sanovat: mitä Jumalan pitäis heitä kysymän? mitä pitäis korkeimman heistä lukua pitämän?

“Dios no se dará cuenta”, dicen. “¡El Altísimo no sabe nada de lo que está pasando!”

12 Katso, ne ovat jumalattomat: he ovat onnelliset maailmassa ja rikastuvat.

¡Miren a los malvados! ¡No tienen nada de qué preocuparse en el mundo y siempre están ganando dinero!

13 Pitäiskö siis sen turhaan oleman, että minun sydämeni nuhteetoinna elää, ja minä pesen viattomuudessa minun käteni?

Ha sido inútil mantener mi mente pura y mis manos limpias.

14 Ja minä ruoskitaan joka päivä, ja minun rangaistukseni on joka aamu käsissä?

Soy maldito con sufrimientos todo el día; cada mañana sufro castigo.

15 Minä olisin lähes niin sanonut kuin hekin; mutta katso, niin minä olisin tuominnut kaikki sinun lapses, jotka ikänänsä olleet ovat.

Si le hubiese hablado así a otros habría traicionado a tu pueblo, Señor.

16 Minä ajattelin sitä tutkia; mutta se oli minulle ylen raskas,

Así que reflexioné y traté de entenderlo, pero parecía muy difícil para mi,

17 Siihenasti kuin minä menin Jumalan pyhään, ja ymmärsin heidän loppunsa.

hasta que fui al Templo de Dios. Entonces entendí el fin de los malvados.

18 Tosin sinä asetit heitä liukkaalle, ja syöksit heitä pohjaan.

Porque tu los mandas por un camino resbaladizo. Los envías a la destrucción.

19 Kuinka he niin pian hukkuvat: he hukkuvat ja saavat kauhian lopun.

¡Cuán rápido son destruidos! Su fin es espantoso.

20 Niinkuin uni, koska joku herää, niinpä sinä, Herra teet heidän kuvansa kaupungissa ylönkatsotuksi.

Como al despertar después de un sueño, Señor, te olvidarás de ellos.

21 Vaan kuin se karvasteli minun sydämessäni ja pisti minun munaskuitani,

En ese tiempo mis pensamientos se volvieron amargos. Me sentí atravesado con cuchillos.

22 Silloin olin minä tyhmä ja en mitään tietänyt: minä olin niinkuin nauta sinun edessäs.

Era necio e ignorante. Como una bestia salvaje delante de ti.

23 Kuitenkin minä pysyn alati sinun tykönäs; sillä sinä pidät minun oikiasta kädestäni.

Sin embargo, siempre estoy contigo, y tú sostienes mi mano.

24 Sinä talutat minua neuvollas, ja korjaat minua viimein kunnialla.

Tú me dices qué hacer, y al final me recibirás en tu gloria.

25 Kuin sinä ainoastansa minulla olisit, niin en minä ensinkään sitte taivaasta eli maasta tottelisi.

¿A quién más he de ver en el cielo si no a ti? Y en la tierra no anhelo nada sino a ti.

26 Vaikka vielä minun ruumiini ja sieluni vaipuis, niin sinä, Jumala, kuitenkin olet aina minun sydämeni uskallus ja minun osani.

Mi cuerpo y mi mente podrás fallar, pero Dios es el fundamento de mi vida. Él es mío para siempre!

27 Sillä katso, jotka sinusta eriävät, ne hukkuvat: sinä kadotat kaikki, jotka sinua vastaan huorin tekevät.

Los que están lejos de Dios morirán. Tú destruirás a los que te son infieles.

28 Mutta se on minun iloni, että minä itseni Jumalan tykö pidän, ja panen toivoni Herran, Herran päälle, ilmoittamaan kaikkia sinun töitäs.

¡Pero yo amo estar cerca de Dios! He elegido al Señor Dios como mi protector, y contaré todo lo que has hecho.