Psalmien 73
1 Asaphin Psalmi. Totta on Jumala hyvä Israelille, niille, jotka puhtaat sydämestä ovat.
A Psalm by Asaph. Surely God is good to Israel, to those who are pure in heart.
2 Mutta minä olisin pian jaloillani horjunut: minun askeleeni olisivat lähes liukastuneet.
But as for me, my feet were almost gone. My steps had nearly slipped.
3 Sillä minä närkästyin öykkäreistä, että minä näin jumalattomat menestyvän.
For I was envious of the arrogant, when I saw the prosperity of the wicked.
4 Sillä ei he ole missään kuoleman hädässä, vaan heidän voimansa pysyy vahvana.
For there are no struggles in their death, but their strength is firm.
5 Ei he ole vastoinkäymisessä niinkuin muut ihmiset, ja ei heitä vaivata niinkuin muita ihmisiä.
They are free from burdens of men, neither are they plagued like other men.
6 Sentähden on heidän ylpeytensä koria, ja heidän väkivaltansa kaunistaa heitä.
Therefore pride is like a chain around their neck. Violence covers them like a garment.
7 Heidän silmänsä paisuvat lihavuudesta: he tekevät mitä ainoastansa heille kelpaa.
Their eyes bulge with fat. Their minds pass the limits of conceit.
8 Kaikkia he katsovat ylön, ja sitte pahasti puhuvat: he puhuvat ja laittavat ylpiästi.
They scoff and speak with malice. In arrogance, they threaten oppression.
9 Mitä he puhuvat, sen täytyy olla taivaasta puhuttu: mitä he sanovat, sen täytyy maan päällä kelvata.
They have set their mouth in the heavens. Their tongue walks through the earth.
10 Sentähden noudattaa heitä yhteinen kansa, ja kokoontuvat heidän tykönsä niinkuin vedet,
Therefore their people return to them, and they drink up waters of abundance.
11 Ja sanovat: mitä Jumalan pitäis heitä kysymän? mitä pitäis korkeimman heistä lukua pitämän?
They say, “How does God know? Is there knowledge in the Most High?”
12 Katso, ne ovat jumalattomat: he ovat onnelliset maailmassa ja rikastuvat.
Behold, these are the wicked. Being always at ease, they increase in riches.
13 Pitäiskö siis sen turhaan oleman, että minun sydämeni nuhteetoinna elää, ja minä pesen viattomuudessa minun käteni?
Surely I have cleansed my heart in vain, and washed my hands in innocence,
14 Ja minä ruoskitaan joka päivä, ja minun rangaistukseni on joka aamu käsissä?
For all day long I have been plagued, and punished every morning.
15 Minä olisin lähes niin sanonut kuin hekin; mutta katso, niin minä olisin tuominnut kaikki sinun lapses, jotka ikänänsä olleet ovat.
If I had said, “I will speak thus”, behold, I would have betrayed the generation of your children.
16 Minä ajattelin sitä tutkia; mutta se oli minulle ylen raskas,
When I tried to understand this, it was too painful for me—
17 Siihenasti kuin minä menin Jumalan pyhään, ja ymmärsin heidän loppunsa.
until I entered God’s sanctuary, and considered their latter end.
18 Tosin sinä asetit heitä liukkaalle, ja syöksit heitä pohjaan.
Surely you set them in slippery places. You throw them down to destruction.
19 Kuinka he niin pian hukkuvat: he hukkuvat ja saavat kauhian lopun.
How they are suddenly destroyed! They are completely swept away with terrors.
20 Niinkuin uni, koska joku herää, niinpä sinä, Herra teet heidän kuvansa kaupungissa ylönkatsotuksi.
As a dream when one wakes up, so, Lord, when you awake, you will despise their fantasies.
21 Vaan kuin se karvasteli minun sydämessäni ja pisti minun munaskuitani,
For my soul was grieved. I was embittered in my heart.
22 Silloin olin minä tyhmä ja en mitään tietänyt: minä olin niinkuin nauta sinun edessäs.
I was so senseless and ignorant. I was a brute beast before you.
23 Kuitenkin minä pysyn alati sinun tykönäs; sillä sinä pidät minun oikiasta kädestäni.
Nevertheless, I am continually with you. You have held my right hand.
24 Sinä talutat minua neuvollas, ja korjaat minua viimein kunnialla.
You will guide me with your counsel, and afterward receive me to glory.
25 Kuin sinä ainoastansa minulla olisit, niin en minä ensinkään sitte taivaasta eli maasta tottelisi.
Whom do I have in heaven? There is no one on earth whom I desire besides you.
26 Vaikka vielä minun ruumiini ja sieluni vaipuis, niin sinä, Jumala, kuitenkin olet aina minun sydämeni uskallus ja minun osani.
My flesh and my heart fails, but God is the strength of my heart and my portion forever.
27 Sillä katso, jotka sinusta eriävät, ne hukkuvat: sinä kadotat kaikki, jotka sinua vastaan huorin tekevät.
For, behold, those who are far from you shall perish. You have destroyed all those who are unfaithful to you.
28 Mutta se on minun iloni, että minä itseni Jumalan tykö pidän, ja panen toivoni Herran, Herran päälle, ilmoittamaan kaikkia sinun töitäs.
But it is good for me to come close to God. I have made the Lord GOD my refuge, that I may tell of all your works.
