< Psalmien 73 >
1 Asaphin Psalmi. Totta on Jumala hyvä Israelille, niille, jotka puhtaat sydämestä ovat.
A psalm of Asaph. Yes, God is good to the upright, the Lord to the pure in heart.
2 Mutta minä olisin pian jaloillani horjunut: minun askeleeni olisivat lähes liukastuneet.
But my feet were almost gone, my steps had nearly slipped,
3 Sillä minä närkästyin öykkäreistä, että minä näin jumalattomat menestyvän.
through envy of godless braggarts, when I saw how well they fared.
4 Sillä ei he ole missään kuoleman hädässä, vaan heidän voimansa pysyy vahvana.
For never a pang have they, their body is sound and sleek.
5 Ei he ole vastoinkäymisessä niinkuin muut ihmiset, ja ei heitä vaivata niinkuin muita ihmisiä.
They have no trouble like mortals, no share in human pain.
6 Sentähden on heidän ylpeytensä koria, ja heidän väkivaltansa kaunistaa heitä.
So they wear their pride like a necklace, they put on the garment of wrong,
7 Heidän silmänsä paisuvat lihavuudesta: he tekevät mitä ainoastansa heille kelpaa.
their eyes stand out with fatness, their heart swells with riotous fancies.
8 Kaikkia he katsovat ylön, ja sitte pahasti puhuvat: he puhuvat ja laittavat ylpiästi.
Their speech is mocking and evil, condescending and crooked their speech.
9 Mitä he puhuvat, sen täytyy olla taivaasta puhuttu: mitä he sanovat, sen täytyy maan päällä kelvata.
They have set their mouth in the heavens, while their tongue struts about on the earth.
10 Sentähden noudattaa heitä yhteinen kansa, ja kokoontuvat heidän tykönsä niinkuin vedet,
Small wonder that people resort to them, and drink deep draughts of their lore.
11 Ja sanovat: mitä Jumalan pitäis heitä kysymän? mitä pitäis korkeimman heistä lukua pitämän?
“How does God know?” they say, “And has the Most High any knowledge?”
12 Katso, ne ovat jumalattomat: he ovat onnelliset maailmassa ja rikastuvat.
See! These are the godless, with wealth and ease ever increasing.
13 Pitäiskö siis sen turhaan oleman, että minun sydämeni nuhteetoinna elää, ja minä pesen viattomuudessa minun käteni?
Yes, in vain have I kept my heart pure, and washed my hands in innocence;
14 Ja minä ruoskitaan joka päivä, ja minun rangaistukseni on joka aamu käsissä?
for all the day long was I plagued not a morning but I was chastised.
15 Minä olisin lähes niin sanonut kuin hekin; mutta katso, niin minä olisin tuominnut kaikki sinun lapses, jotka ikänänsä olleet ovat.
But to resolve to speak like they do would be treachery to your children.
16 Minä ajattelin sitä tutkia; mutta se oli minulle ylen raskas,
So I sought to understand it, but a wearisome task it seemed:
17 Siihenasti kuin minä menin Jumalan pyhään, ja ymmärsin heidän loppunsa.
till I entered the holy world of God and saw clearly their destiny.
18 Tosin sinä asetit heitä liukkaalle, ja syöksit heitä pohjaan.
Yes, you set them on slippery places; down to destruction you hurl them.
19 Kuinka he niin pian hukkuvat: he hukkuvat ja saavat kauhian lopun.
One moment and then what a horror of ruin! They are finished and ended in terrors.
20 Niinkuin uni, koska joku herää, niinpä sinä, Herra teet heidän kuvansa kaupungissa ylönkatsotuksi.
Like a dream, when one wakes, shall they be, whose phantoms the waker despises.
21 Vaan kuin se karvasteli minun sydämessäni ja pisti minun munaskuitani,
So my bitterness of mind and the pain that stabbed my heart
22 Silloin olin minä tyhmä ja en mitään tietänyt: minä olin niinkuin nauta sinun edessäs.
show how dull I was and stupid just like a beast before you.
23 Kuitenkin minä pysyn alati sinun tykönäs; sillä sinä pidät minun oikiasta kädestäni.
But I am always with you, you have hold of my right hand.
24 Sinä talutat minua neuvollas, ja korjaat minua viimein kunnialla.
By a plan of yours you guide me and will afterward take me to glory.
25 Kuin sinä ainoastansa minulla olisit, niin en minä ensinkään sitte taivaasta eli maasta tottelisi.
Whom have I in the heavens but you? And on earth there is none I desire beside you.
26 Vaikka vielä minun ruumiini ja sieluni vaipuis, niin sinä, Jumala, kuitenkin olet aina minun sydämeni uskallus ja minun osani.
Though flesh and heart waste away, yet God is the rock of my heart, yet God is my portion forever.
27 Sillä katso, jotka sinusta eriävät, ne hukkuvat: sinä kadotat kaikki, jotka sinua vastaan huorin tekevät.
For see! Those who are far from you must perish, you destroy all who are false to you.
28 Mutta se on minun iloni, että minä itseni Jumalan tykö pidän, ja panen toivoni Herran, Herran päälle, ilmoittamaan kaikkia sinun töitäs.
But I am happy when close to God; the Lord my God I have made my refuge, that I may recount all the things you have done.