Psalmien 72
1 Salomon. Jumala, anna tuomios kuninkaalle, ja vanhurskautes kuninkaan pojalle,
Oh ʼElohim, da tus juicios al rey, Y tu justicia al hijo del rey.
2 Että hän veis sinun kansas vanhurskauteen, ja auttais sinun raadollistas.
Él juzgará a tu pueblo con rectitud, Y a tus afligidos con justicia.
3 Vuoret tuokaan rauhan kansalle, ja kukulat vanhurskauden.
Que las montañas traigan paz al pueblo, Y las colinas, justicia.
4 Hänen pitää raadollisen kansan oikeudessa pitämän, ja köyhäin lapsia auttaman ja särkemän pilkkaajat.
Que Él defienda al afligido del pueblo, Que salve a los hijos del menesteroso, Y quebrante al opresor.
5 Sinua peljätään, niinkauvan kuin aurinko ja kuu ovat, lapsista niin lasten lapsiin.
Que te teman mientras duren el sol y la luna, A través de todas las generaciones.
6 Hän laskee alas niinkuin sade heinän sängelle, niinkuin pisarat, jotka maan lioittavat.
Que Él baje como lluvia sobre la hierba antes de cortarla, Como aguaceros que riegan la tierra.
7 Hänen aikanansa vanhurskas kukoistaa, ja on suuri rauha siihen asti, ettei kuuta enää olekaan.
Que en sus días florezcan los justos, Y abunde la paz hasta que no haya luna.
8 Hän hallitsee merestä mereen ja virrasta maailman ääriin.
Que Él también domine de mar a mar, Y desde el río hasta los confines de la tierra.
9 Häntä pitää korven asuvaiset kumartaman, ja hänen vihollisensa pitää tomun nuoleman.
Que ante Él se inclinen los nómadas del desierto, Y sus enemigos laman el polvo.
10 Kuninkaat meren tyköä ja luodoista pitää lahjoja kantaman: kuninkaat rikkaasta Arabiasta ja Sebasta pitää annot tuoman.
Que los reyes de Tarsis y las islas le traigan regalos. Que los reyes de Sabá y Seba le ofrezcan dones.
11 Kaikki kuninkaat pitää häntä kumartaman, ja kaikki pakanat pitää häntä palveleman.
Que se postren ante Él todos los reyes, Y todas las naciones le sirvan.
12 Sillä hän vapahtaa huutavaisen köyhän, ja raadollisen, jolla ei ole auttajaa.
Porque Él librará al necesitado que clama por ayuda, También al afligido y al que no tiene ayudador.
13 Hän on armollinen vaivaiselle ja köyhälle, ja köyhäin sielua hän auttaa.
Tendrá compasión del pobre y necesitado, Y salvará las vidas de los menesterosos.
14 Hän lunastaa heidän sielunsa petoksesta ja väkivallasta, ja heidän verensä luetaan kalliiksi hänen silmäinsä edessä.
Rescatará sus vidas de opresión y violencia, Y la sangre de ellos será preciosa ante sus ojos.
15 Ja hän elää ja hänelle pitää annettaman kultaa rikkaasta Arabiasta, ja häntä alati kumartaen rukoiltaman, joka päivä pitää häntä kiitettämän.
¡Que viva y se le dé el oro de Sabá! ¡Y que oren por él continuamente, Y que todo el día lo bendigan!
16 Pivo jyviä pitää niin oleman maassa ja vuorten kukkuloilla, että sen hedelmä pitää häälymän niinkuin Libanon; ja kaupungin asuvaiset pitää kukoistaman niinkuin ruoho maan päällä.
Que haya abundancia de grano en la tierra, en la cima de las montañas. Que su fruto se agite como el Líbano, Y los de la ciudad florezcan como la hierba de la tierra.
17 Hänen nimensä pysyy ijankaikkisesti: niinkauvan kuin aurinko on, ulottuu hänen nimensä jälkeentulevaisille; ja he tulevat siunatuksi hänen kauttansa: kaikki pakanat ylistävät häntä.
¡Que tu Nombre dure por siempre! Que tu Nombre sea propagado mientras brille el sol, Y que los hombres sean bendecidos por él. Que todas las naciones los llamen Inmensamente felices.
18 Kiitetty olkoon Herra Jumala, Israelin Jumala, joka yksinänsä ihmeitä tekee!
¡Bendito sea Yavé ʼElohim, el ʼElohim de Israel, El único que hace maravillas!
19 Ja kiitetty olkoon hänen kunniansa nimi ijankaikkisesti; ja kaikki maa täytettäköön hänen kunniastansa, amen! amen!
¡Bendito para siempre sea tu Nombre glorioso, Y que toda la tierra sea llena de tu gloria! ¡Amén y amén!
20 Davidin, Isain pojan, rukoukset loppuvat.
Terminaron las oraciones de David hijo de Isaí.
