Psalmien 72

1 Salomon. Jumala, anna tuomios kuninkaalle, ja vanhurskautes kuninkaan pojalle,

Anumzamoka fatgoma huno refkoma hu' avu'ava zana kini nera neminka, fatgo kavukva zanka'a kini ne'mofo nemofona amio.

2 Että hän veis sinun kansas vanhurskauteen, ja auttais sinun raadollistas.

Fatgo avu'ava huno vaheka'a refko hunezmanteno, zamunte omne vahera fatgo avu'ava hunezmanteno kegava huzmantesie.

3 Vuoret tuokaan rauhan kansalle, ja kukulat vanhurskauden.

Ranra agonaramimo'za knare huno manifru hu nomani'za avre'za vahetera ne-enageno, neone agonaramimo'za fatgo avu'ava zamofona nena raga'a rentegahaze.

4 Hänen pitää raadollisen kansan oikeudessa pitämän, ja köyhäin lapsia auttaman ja särkemän pilkkaajat.

Zamunte omane vahera zamahonekeno, maka zanku'ma upa'ma nehaza vahe'mokizimi mofavreramina zamagu nevazino, vahe'ma ha'ma renezmantaza vahera zamazeri haviza hugahie.

5 Sinua peljätään, niinkauvan kuin aurinko ja kuu ovat, lapsista niin lasten lapsiin.

Zagema reno nevanigeno ikamo'ma remsa nehanire, fore'ma hu anante anante'ma hu'za vanaza vahe'mo'za korora hunegante'za monora hugante vava hu'za vanaze.

6 Hän laskee alas niinkuin sade heinän sängelle, niinkuin pisarat, jotka maan lioittavat.

Hagi kini ne'mo'ma vahe'ma kegavama hania avu'ava zamo'a, menima apri'nea apepate'ma ko'ma runteankna nehuno, mopafima atako'ma runteankna hugahie.

7 Hänen aikanansa vanhurskas kukoistaa, ja on suuri rauha siihen asti, ettei kuuta enää olekaan.

Kini ne'mo'ma kegavama hania kna'afina, Anumzamofoma amage'manentaza vahe'mo'za mani'za zmifina knare hu'za hagegahaze. Ikamo'ma remsama nehanifima maka'zama hanaza zamo'a, knare zanke huno tretre hanie.

8 Hän hallitsee merestä mereen ja virrasta maailman ääriin.

Hagi mago hagerinteti'ma vuno mago hagerintema vanigeno, Yufretisi tinteti'ma vuno, mopa atumparegama vuno e'noma haniana, ana kini ne'mo miko vahera kegava hanie.

9 Häntä pitää korven asuvaiset kumartaman, ja hänen vihollisensa pitää tomun nuoleman.

Hanki hagage kokampima nemaniza vahe'mo'za agrite zmarena emere'za kepri nehanageno, ha' vahe'aramimo'za zamavugosaregati avuga masene'za kugusopa negahaze.

10 Kuninkaat meren tyköä ja luodoista pitää lahjoja kantaman: kuninkaat rikkaasta Arabiasta ja Sebasta pitää annot tuoman.

Hanki Tasisi kumate kini vahe'mo'zane, hageri amu'nompima nemaniza vahe'mo'zanena takisi zagoa eri'za kini nera eme amigahaze. Ana nehanageno Seba kumate kini ne, Seba'enena ana hu'za musezana eri'za kini nera eme amigahaze.

11 Kaikki kuninkaat pitää häntä kumartaman, ja kaikki pakanat pitää häntä palveleman.

Maka kini vahe'mo'za agrite kepri hunentesageno, maka kokankoka vahe'mo'za agri eri'za erintegahaze.

12 Sillä hän vapahtaa huutavaisen köyhän, ja raadollisen, jolla ei ole auttajaa.

Na'ankure zamunte omne vahe'mo'zama krafagema nehanageno'a, agra antahizmino zamagu vazigahie. Vahe'mo'za zamazeri havizama nehazage'zama, vahe'mo'zama zamazama nosaza vahera, agra zamaza hugahie.

13 Hän on armollinen vaivaiselle ja köyhälle, ja köyhäin sielua hän auttaa.

Zamunte omne vaheku'ene maka zanku'ma upama nehaza vahekura agra asunku hunezmanteno zamagu' vazi'nige'za ofrigahaze.

14 Hän lunastaa heidän sielunsa petoksesta ja väkivallasta, ja heidän verensä luetaan kalliiksi hänen silmäinsä edessä.

Vahe'mo'zama knama zami'za zamazeri haviza nehu'za, ha'ma rezmantaza vahera zamahokeno zamagu vazigahie. Na'ankure agri avurera vahera raza mani'naze.

15 Ja hän elää ja hänelle pitää annettaman kultaa rikkaasta Arabiasta, ja häntä alati kumartaen rukoiltaman, joka päivä pitää häntä kiitettämän.

Kini ne'moka zazate manigahane! Seba kumateti golia eri'za kagri eme kamisaze. Maka zupa kagrikura nunamuna hunegante'za, asomu kea hugantesaze.

16 Pivo jyviä pitää niin oleman maassa ja vuorten kukkuloilla, että sen hedelmä pitää häälymän niinkuin Libanon; ja kaupungin asuvaiset pitää kukoistaman niinkuin ruoho maan päällä.

Ama mopafina witimo'a rama'a nehanigeno, agonafinena witimo'a hageno, marerino umase emase hanie. Lebanoni zafaramimo'ma nehiaza huno zafa ragamo'a knare huno renentenigeno, ran kumapima nemaniza vahe'mofo nomani'zamo'a tra'zama hageno tretre hiankna huno, knare'za huno afovage huno tretre hugahie.

17 Hänen nimensä pysyy ijankaikkisesti: niinkauvan kuin aurinko on, ulottuu hänen nimensä jälkeentulevaisille; ja he tulevat siunatuksi hänen kauttansa: kaikki pakanat ylistävät häntä.

Hanki kini ne'mofo agimo'a mevava huno nevina, zagemo'ma me'neno'ma remsama huno vania kna'afina kini ne'mofo agia erisga hugahaze. Anumzamo'ma agri'ma asomu'ma hunte'neankna huno maka ama mopafi vahera asomura hunezmantesige'za nege'za ana nera husga huntesaze.

18 Kiitetty olkoon Herra Jumala, Israelin Jumala, joka yksinänsä ihmeitä tekee!

Ra Anumzana Israeli vahe Anumzamofona agi'a ahentesga hanune. Agrake'za knare huno mareri agatere avu'ava zana erifore nehie.

19 Ja kiitetty olkoon hänen kunniansa nimi ijankaikkisesti; ja kaikki maa täytettäköön hänen kunniastansa, amen! amen!

Ra Anumzamofona hihamu masa'ane agi'a ahentesga huvava hanune! Hankavenentake masa'amo'a maka ama mopafina remsa hanie! Tamage! Anazana fore hanie.

20 Davidin, Isain pojan, rukoukset loppuvat.

Jesi nemofo Deviti nunamumo'a amare eme vagare'ne.