Psalmien 72
1 Salomon. Jumala, anna tuomios kuninkaalle, ja vanhurskautes kuninkaan pojalle,
(Af Salomo.) Gud, giv Kongen din ret, Kongesønnen din retfærd,
2 Että hän veis sinun kansas vanhurskauteen, ja auttais sinun raadollistas.
så han dømmer dit Folk med Retfærdighed og dine arme med Ret!
3 Vuoret tuokaan rauhan kansalle, ja kukulat vanhurskauden.
Da bærer Bjerge og Høje Fred for Folket i Retfærd.
4 Hänen pitää raadollisen kansan oikeudessa pitämän, ja köyhäin lapsia auttaman ja särkemän pilkkaajat.
De arme blandt Folket skaffer han Ret, han bringer de fattige Frelse, og han slår Voldsmanden ned.
5 Sinua peljätään, niinkauvan kuin aurinko ja kuu ovat, lapsista niin lasten lapsiin.
Han skal leve, så længe Solen lyser og Månen skinner, fra Slægt til Slægt.
6 Hän laskee alas niinkuin sade heinän sängelle, niinkuin pisarat, jotka maan lioittavat.
Han kommer som Regn på slagne Enge, som Regnskyl, der væder Jorden;
7 Hänen aikanansa vanhurskas kukoistaa, ja on suuri rauha siihen asti, ettei kuuta enää olekaan.
i hans dage blomstrer Retfærd, og dyb Fred råder, til Månen forgår.
8 Hän hallitsee merestä mereen ja virrasta maailman ääriin.
Fra Hav til Hav skal han herske, fra Floden til Jordens Ender;
9 Häntä pitää korven asuvaiset kumartaman, ja hänen vihollisensa pitää tomun nuoleman.
hans Avindsmænd bøjer knæ for ham, og hans Fjender slikker Støvet;
10 Kuninkaat meren tyköä ja luodoista pitää lahjoja kantaman: kuninkaat rikkaasta Arabiasta ja Sebasta pitää annot tuoman.
Konger fra Tarsis og fjerne Strande frembærer Gaver, Sabas og Sebas Konger kommer med Skat;
11 Kaikki kuninkaat pitää häntä kumartaman, ja kaikki pakanat pitää häntä palveleman.
alle Konger skal bøje sig for ham, alle Folkene være hans Tjenere.
12 Sillä hän vapahtaa huutavaisen köyhän, ja raadollisen, jolla ei ole auttajaa.
Thi han skal redde den fattige, der skriger om Hjælp, den arme, der savner en Hjælper,
13 Hän on armollinen vaivaiselle ja köyhälle, ja köyhäin sielua hän auttaa.
ynkes over ringe og fattig og frelse fattiges Sjæle;
14 Hän lunastaa heidän sielunsa petoksesta ja väkivallasta, ja heidän verensä luetaan kalliiksi hänen silmäinsä edessä.
han skal fri deres Sjæle fra Uret og vold, deres Blod er dyrt i hans Øjne.
15 Ja hän elää ja hänelle pitää annettaman kultaa rikkaasta Arabiasta, ja häntä alati kumartaen rukoiltaman, joka päivä pitää häntä kiitettämän.
Måtte han leve og Guld fra Saba gives ham! De skal bede for ham bestandig, velsigne ham Dagen igennem.
16 Pivo jyviä pitää niin oleman maassa ja vuorten kukkuloilla, että sen hedelmä pitää häälymän niinkuin Libanon; ja kaupungin asuvaiset pitää kukoistaman niinkuin ruoho maan päällä.
Korn skal der være i Overflod i Landet, på Bjergenes Top; som Libanon skal dets Afgrøde bølge og Folk spire frem af Byen som Jordens Urter.
17 Hänen nimensä pysyy ijankaikkisesti: niinkauvan kuin aurinko on, ulottuu hänen nimensä jälkeentulevaisille; ja he tulevat siunatuksi hänen kauttansa: kaikki pakanat ylistävät häntä.
Velsignet være hans Navn evindelig, hans Navn skal leve, mens Solen skinner. Ved ham skal man velsigne sig, alle Folk skal prise ham lykkelig!
18 Kiitetty olkoon Herra Jumala, Israelin Jumala, joka yksinänsä ihmeitä tekee!
Lovet være Gud HERREN, Israels Gud som ene gør Undergerninger,
19 Ja kiitetty olkoon hänen kunniansa nimi ijankaikkisesti; ja kaikki maa täytettäköön hänen kunniastansa, amen! amen!
og lovet være hans herlige Navn evindelig; al Jorden skal fyldes af hans Herlighed. Amen, Amen!
20 Davidin, Isain pojan, rukoukset loppuvat.
Her ender Davids, Isajs Søns, Bønner.
