Psalmien 71
1 Sinuun, Herra, minä uskallan: älä anna minua ikänä häväistä.
LEUM GOD, nga tuku in wikla yurum; Nikmet lela in kutangyukla nga.
2 Vapahda minua vanhurskaudessa ja pelasta minua: kallista korvas minun puoleeni ja auta minua.
Ke suwoswos lom, kom in kasreyu ac loangeyu. Porongeyu ac moliyula.
3 Ole minulle vahva turva, johon minä aina pakenisin: sinä olet luvannut minua auttaa; sillä sinä olet minun kallioni ja linnani.
Kom fah eot in molela luk, Ac nien wikla ku luk in langoeyu, Tuh kom eot ku ac nien muta ku luk.
4 Minun Jumalani, auta minua jumalattoman kädestä, väärän ja väkivaltaisen kädestä.
O God luk, moliyula liki poun mwet koluk, Liki ku lun mwet sesuwos ac mwet sulallal.
5 Sillä sinä olet minun turvani, Herra, Herra: minun toivoni hamasta minun nuoruudestani.
LEUM GOD Kulana, nga filiya finsrak luk in kom; Nga nuna lulalfongi kom oe ke pacl nga srakna tulik.
6 Sinuun minä olen luottanut hamasta äitini kohdusta, sinä minun vedit ulos äitini kohdusta: sinusta on aina minun kerskaukseni.
Nga nuna lulalfongi kom in moul luk nufon. Kom karinginyu na oe ke nga isusla ah me. Nga ac fah kaksakin kom pacl e nukewa.
7 Minä olen monelle ihmeeksi tullut; mutta sinä olet minun vahva turvani.
Moul luk sie mwe srikasrak nu sin mwet pus, Mweyen kom mwet kasru ku luk.
8 Täytä minun suuni sinun kiitoksestas ja sinun kunniastas joka päivä.
Ke len nufon nga kaksakin kom Ac fahkak wolana lom.
9 Älä minua heitä pois minun vanhuudessani: älä minua hylkää, kuin minä heikoksi tulen.
Nikmet sisyula inge ke nga matuoh; Ac nikmet ngetla likiyu inge ke nga munasla.
10 Sillä minun viholliseni puhuvat minua vastaan: ja jotka minun sieluani väijyvät, he keskenänsä neuvoa pitävät,
Mwet lokoalok luk lungse in uniyuwi, Elos kaskas keik ac pwapa in lainyu.
11 Ja sanovat: Jumala hylkäsi hänen; ajakaat takaa ja käsittäkäät häntä, sillä ei ole vapahtajaa.
Elos fahk, “God El sisella tari. Kut som sruokilya, Tuh wangin mwet ac molella.”
12 Jumala, älä erkane kauvas minusta: minun Jumalani, riennä minua auttamaan.
O God, nikmet muta loesla likiyu, God luk, aksaye kasreyu.
13 Hävetköön ja hukkukoon, jotka minun sieluani vastaan ovat: häpiän ja häväistyksen alle tulkoon, jotka minulle pahaa suovat.
Lela tuh elos su lainyu In kutangyukla ac kunausyukla. Lela tuh elos su suk in akkolukyeyu In akmwekinyeyuk ac akkolukyeyuk.
14 Mutta minä odotan aina, ja korotan aina sinun kiitokses.
Nga ac fah filiya finsrak luk in kom pacl e nukewa; Nga fah kalwenina in akyokye pusren kaksak luk nu sum.
15 Minun suuni pitää ilmoittaman sinun vanhurskauttas, joka päivä sinun autuuttas, joita en minä voi kaikkia lukea.
Nga ac fah fahkak wolana lom — Ke lusenna len uh nga fah sramsram ke molela lom, Finne yohk liki na ma nga ku in kalem kac.
16 Minä vaellan Herran, Herran väkevyydessä: minä tahdon muistaa ainoastaan sinun vanhurskauttas.
Nga ac fah fahsr ke ku lun LEUM GOD, Nga fah fahkak wolana lom, tuh kom mukena wo.
17 Jumala, sinä olet minua nuoruudestani opettanut, sentähden minä julistan sinun ihmeitäs.
God, kom lutiyu ke nga tulik me, Ac nga srakna fahkak orekma wolana lom.
18 Ja minun vanhuudessani ja harmaaksi tultuani älä, Jumala, minua hylkää, siihenasti kuin minä ilmoitan sinun käsivartes lasten lapsille, ja sinun väkevyytes kaikille tulevaisille.
Inge ke nga matuoh ac fiaya, O God, nik kom fahsr likiyu. Wiyu ke nga fahkak ku lulap lom Nu sin fwil nukewa su ac fah tuku.
19 Ja tosin, Jumala, sinun vanhurskautes on sangen korkia, sinä teet suuria: Jumala, kuka on sinun vertaises?
Suwoswos lom, O God, sowak ac sun kusrao, Tuh kom oru ma usrnguk; Wangin sie oana kom.
20 Sillä sinä annat minun nähdä paljon ja suuria ahdistuksia, ja virvoitat minua jälleen; ja taas sinä haet minua ulos maan syvyydestä.
Kom tuh supwama mwe ongoiya ac mwe keok nu fuk, Tusruktu kom ac fah sifil folokonma ku luk. Kom ac fah sruokyuwi liki inkulyuk uh.
21 Sinä teet minun sangen suureksi, ja lohdutat minua jälleen.
Kom ac fah oru tuh nga in fulat liki meet, Ac kom fah sifil akwoyeyu.
22 Niin minäkin kiitän sinua psaltarilla, sinun totuuttas, minun Jumalani: minä veisaan kiitosta sinulle kanteleilla, sinä pyhä Israelissa.
Pwaye nga ac fah kaksakin kom ke pusren harp; Nga ac fah kaksakin oaru lom, God luk. Nga fah sritalkin harp nutik in on nu sum, Kom su Mutallana lun Israel.
23 Minun huuleni pitää kiittämän, koska minä sinulle veisaan, ja minun sieluni, jonkas lunastit.
Nga ac fah wowoyak ke engan ke nga srital nu sum; Ke moul luk nufon nga ac fah on, Mweyen kom moliyula.
24 Ja minun kieleni puhuu myös joka päivä sinun vanhurskaudestas; sentähden hävetkään he ja häpiään tulkoon, jotka minulle pahaa suovat.
Nga ac fah kaskas ke suwoswos lom ke lusen len nufon, Mweyen elos su srike in akkolukyeyu Elos kutangyukla ac aklusrongtenyeyukla.
