Psalmien 70

1 Davidin Psalmi edelläveisaajalle, muistoksi. Riennä, Jumala, minua vapahtamaan: kiiruhda, Herra, minua auttamaan.

Nǝƣmiqilǝrning bexiƣa tapxurulup, «ǝslitix üqün» oⱪulsun dǝp, Dawut yazƣan küy: — Pǝrwǝrdigar, meni ⱪutⱪuzuxⱪa aldiriƣaysǝn! Pǝrwǝrdigar, tez kelip manga yardǝm ⱪilƣaysǝn!

2 Häpiään tulkoon ja hävetköön, jotka minun sieluani väijyvät: ajettakoon takaperin ja tulkoon häväistyksi, jotka minulle pahaa suovat;

Mening jenimni izdǝwatⱪanlar yǝrgǝ ⱪaritilip rǝswa ⱪilinsun; Mening ziyinimdin hursǝn bolƣanlar kǝynigǝ yandurulup xǝrmǝndǝ bolƣay.

3 Että he jälleen häpiään tulisivat, jotka minua pitittävät.

Meni: — «Waⱨ! Waⱨ!» dǝp mǝshirǝ ⱪilƣanlar ɵz xǝrmǝndilikidin kǝynigǝ yanƣay!

4 Iloitkaan ja riemuitkaan sinussa kaikki, jotka sinua etsivät; ja jotka sinun autuuttas rakastavat, sanokaan aina: Jumala olkoon suuresti ylistetty!

Biraⱪ Seni izdigüqilǝrning ⱨǝmmisi Sǝndǝ xadlinip huxal bolƣay! Nijatliⱪingni sɵygǝnlǝr ⱨǝmixǝ: «Huda uluƣlansun» deyixkǝy.

5 Mutta minä olen raadollinen ja köyhä, riennä, Jumala, minun tyköni; sillä sinä olet minun auttajani ja pelastajani, Herra, älä viivyttele.

Biraⱪ mǝn ezilgǝnmǝn, ⱨǝm yoⱪsulmǝn; Yenimƣa tezdin kǝl, i Huda! Sǝn mening yardǝmqim, mening azad ⱪilƣuqim; I Pǝrwǝrdigar, keqikmǝy kǝlgǝysǝn!