< Psalmien 70 >
1 Davidin Psalmi edelläveisaajalle, muistoksi. Riennä, Jumala, minua vapahtamaan: kiiruhda, Herra, minua auttamaan.
Apressa-te, ó Deus, em me livrar; Senhor, apressa-te em ajudar-me
2 Häpiään tulkoon ja hävetköön, jotka minun sieluani väijyvät: ajettakoon takaperin ja tulkoon häväistyksi, jotka minulle pahaa suovat;
Fiquem envergonhados e confundidos os que procuram a minha alma; voltem para traz e confundam-se os que me desejam mal.
3 Että he jälleen häpiään tulisivat, jotka minua pitittävät.
Virem as costas por causa da recompensa da sua vergonha os que dizem: há! há!
4 Iloitkaan ja riemuitkaan sinussa kaikki, jotka sinua etsivät; ja jotka sinun autuuttas rakastavat, sanokaan aina: Jumala olkoon suuresti ylistetty!
Folguem e alegrem-se em ti todos os que te buscam; e aqueles que amam a tua salvação digam continuamente: Engrandecido seja Deus.
5 Mutta minä olen raadollinen ja köyhä, riennä, Jumala, minun tyköni; sillä sinä olet minun auttajani ja pelastajani, Herra, älä viivyttele.
Eu porém estou aflito e necessitado: apressa-te a mim, ó Deus; tu és o meu auxílio e o meu libertador: Senhor, não te detenhas.