Psalmien 7
1 Davidin viattomuus, josta hän Herralle veisasi, Kuusin Jeminin pojan sanan tähden: Sinuun, Herra minun Jumalani, minä uskallan: auta minua kaikista minun vainollisistani, ja pelasta minua;
Dawutning «Xiggaon»i: — Kux isimlik bir Binyaminliⱪning sɵzliri toƣruluⱪ eytⱪan küyi: — I Pǝrwǝrdigar, mening Hudayim, mǝn Sanga tayandim; Ulardin biri xirdǝk meni titma-titma ⱪiliwǝtmisun, Ⱪutⱪuzƣuqi yoⱪluⱪidin paydilinip meni eziwǝtmisun, Meni barliⱪ ⱪoƣliƣuqilardin ⱪutⱪuzƣin, Ulardin halas ⱪilƣin;
2 Ettei he repisi minun sieluani niinkuin jalopeura, ja sätkisi ilman holhojaa.
3 Herra minun Jumalani, jos minä sen tein ja jos vääryys on minun käsissäni;
I Pǝrwǝrdigar Hudayim, ǝgǝr ⱪolumda ⱪǝbiⱨlik ⱪilƣan bolsam, Əgǝr xundaⱪ ⱪilƣan bolsam: —
4 Jos minä pahalla kostanut olen niille, jotka minun kanssani rauhassa elivät; vaan minä olen niitä pelastanut, jotka ilman syytä minua vihasivat;
Əgǝr mǝn bilǝn inaⱪ ɵtküqigǝ yamanliⱪ ⱪayturƣan bolsam, — (Əksiqǝ mǝn bilǝn bikardin-bikar düxmǝnlǝxkǝnnimu ⱪutⱪuzdum) —
5 Niin vainotkaan viholliseni minun sieluani ja käsittäköön sen, ja poljeskelkaan maahan elämäni, ja painakaan kunniani tomuun, (Sela)
— Undaⱪta, düxmǝn meni ⱪoƣlap tutuwalsun, U jenimni qǝylǝp yǝr bilǝn yǝksan ⱪilsun, Xɵⱨritimni tupraⱪⱪa kɵmsun!
6 Nouse Herra vihassas, korota sinuas ylitse vihollisteni hirmuisuuden, heräjä minun puoleeni; sillä sinä olet käskenyt oikeuden,
I Pǝrwǝrdigar, ƣǝziping bilǝn ornungdin turƣin, Meni ǝzgǝnlǝrning ⱪǝⱨrigǝ taⱪabil turuxⱪa ⱪǝddingni rusliƣin, Wǝ mening üqün oyƣanƣin; Sǝn sot wǝ ⱨɵkümni bekitkǝnidingƣu!
7 Että kansat kokoontuisivat jälleen sinun tykös; ja tule heidän tähtensä taas ylös,
Hǝlⱪlǝrdin bolƣan jamaǝt ǝtirapingƣa olixidu; Sǝn ular üqün pǝlǝktiki ornungƣa ⱪaytip barƣaysǝn.
8 Herra on kansain tuomari: tuomitse Herra minua vanhurskauteni ja vakuuteni jälkeen.
Pǝrwǝrdigar hǝlⱪlǝrning üstidin ⱨɵküm qiⱪiridu; I Pǝrwǝrdigar, ɵz ⱨǝⱪⱪaniyliⱪim boyiqǝ, Wǝ ɵzümdǝ bolƣan durusliⱪim boyiqǝ, Manga ⱨɵküm qiⱪarƣaysǝn.
9 Loppukoon jumalattomain pahuus, ja holho vanhurskaita; sillä sinä, vanhurskas Jumala, tutkit sydämet ja munaskuut.
Aⱨ, rǝzillǝrning yamanliⱪi ahirlaxsun! Ⱨǝⱪⱪaniy adǝmni qing turƣuzƣaysǝn; I, adǝm ⱪǝlblirini ⱨǝm iqlirini siniƣuqi ⱨǝⱪⱪaniy Huda!
10 Minun kilpeni on Jumalan tykönä, joka vaat sydämet auttaa.
Mening ⱪalⱪinim bolsa, Durus niyǝtliklǝrni ⱪutⱪuzƣuqi Hudadidur;
11 Jumala on oikia tuomari; ja Jumala, joka joka päivä uhkaa.
Huda adil sotqidur, U kün boyi gunaⱨtin rǝnjiydiƣan Ilaⱨtur;
12 Ellei he palaja, niin hän on miekkansa teroittanut, joutsensa jännittänyt, ja tarkoittaa,
Birsi [yaman] yolidin yanmisa, U ⱪiliqini bilǝydu, Ya oⱪini tartip bǝtlǝp ⱪoyidu.
13 Ja on pannut sen päälle surmannuolet; hän on valmistanut vasamansa kadottamaan.
Xundaⱪ adǝmlǝr üqün U ɵlüm ⱪorallirini tǝyyarlidi; U oⱪlirini kɵydürgüqi oⱪ ⱪildi.
14 Katso, hänellä on pahaa mielessä: hän on onnettomuutta raskas, mutta hän synnyttää puuttumisen.
Mana, muxundaⱪ kixilǝr tolƣaⱪta ⱪǝbiⱨlik tuƣmaⱪqi, Uning boyida ⱪalƣini yamanliⱪtur; Uning tuƣⱪini bolsa sahtiliⱪtur.
15 Hän kaivoi haudan ja valmisti, ja on kaatunut siihen kuoppaan, jonka hän oli tehnyt.
U bir orini kolap, uni qongⱪur ⱪildi; U ɵzi koliƣan oriƣa yiⱪilip qüxti.
16 Hänen onnettomuutensa pitää hänen päänsä päälle tuleman, ja hänen vääryytensä pitää hänen päänsä laelle lankeeman.
Ɵzining yamanliⱪi bexiƣa ⱪaytip kelidu, Ɵz zorawanliⱪi bolsa ɵz üstigǝ ⱪaytip qüxidu.
17 Minä kiitän Herraa hänen vanhurskautensa tähden, ja kunnioitan ylimmäisen Herran nimeä.
Mǝn Pǝrwǝrdigarni ⱨǝⱪⱪaniyliⱪi bilǝn mǝdⱨiyǝlǝymǝn, Ⱨǝmmidin yuⱪiri turƣuqi Pǝrwǝrdigarning namini yangritip, küy ⱪilip eytimǝn.
