Psalmien 7
1 Davidin viattomuus, josta hän Herralle veisasi, Kuusin Jeminin pojan sanan tähden: Sinuun, Herra minun Jumalani, minä uskallan: auta minua kaikista minun vainollisistani, ja pelasta minua;
Pesem meševita Davidova, katero je pel Gospodu na besede Kusa Benjaminca. Gospod, Bog moj, k tebi pribegam; reši me vseh preganjalcev mojih in oprosti me.
2 Ettei he repisi minun sieluani niinkuin jalopeura, ja sätkisi ilman holhojaa.
Da ne zgrabi kakor lev duše moje in raztrga, ko ni pomočnika.
3 Herra minun Jumalani, jos minä sen tein ja jos vääryys on minun käsissäni;
Gospod, Bog moj, ako sem storil tisto, ako je krivica na rokah mojih:
4 Jos minä pahalla kostanut olen niille, jotka minun kanssani rauhassa elivät; vaan minä olen niitä pelastanut, jotka ilman syytä minua vihasivat;
Ako sem storil hudo v miru živečemu z menoj, ki sem mu rad pomagal, kateri me je zatiral po krivem:
5 Niin vainotkaan viholliseni minun sieluani ja käsittäköön sen, ja poljeskelkaan maahan elämäni, ja painakaan kunniani tomuun, (Sela)
Preganja naj sovražnik dušo mojo in dohiti ter potepta na tleh življenje moje; in storí naj, da v prahu biva slava moja.
6 Nouse Herra vihassas, korota sinuas ylitse vihollisteni hirmuisuuden, heräjä minun puoleeni; sillä sinä olet käskenyt oikeuden,
Vstani, Gospod, v jezi svoji; dvigni se silno razkačen proti njim, ki me zatirajo; in čuj nad menoj, sodbo si zapovedal.
7 Että kansat kokoontuisivat jälleen sinun tykös; ja tule heidän tähtensä taas ylös,
Torej narodov zbor naj te obdá in nad njim vrni se v višavo.
8 Herra on kansain tuomari: tuomitse Herra minua vanhurskauteni ja vakuuteni jälkeen.
Gospod sodi ljudstva; sodi me, Gospod, po pravičnosti moji in po nedolžnosti moji razsodi zame.
9 Loppukoon jumalattomain pahuus, ja holho vanhurskaita; sillä sinä, vanhurskas Jumala, tutkit sydämet ja munaskuut.
Propade naj, prosim, zlo krivičnih, in pravičnega utrdi; kakor preiskuješ srca in obisti, Bog pravični.
10 Minun kilpeni on Jumalan tykönä, joka vaat sydämet auttaa.
Ščit moj je v Bogu, ki daje blaginjo pravičnim v srci,
11 Jumala on oikia tuomari; ja Jumala, joka joka päivä uhkaa.
V Bogu, ki je pravičnemu bramba in Bogu mogočnem, ki se srdi vsak dan.
12 Ellei he palaja, niin hän on miekkansa teroittanut, joutsensa jännittänyt, ja tarkoittaa,
Ako se ne izpreobrne krivični, nabrusi svoj meč; lok svoj je napél in pomeril vanj.
13 Ja on pannut sen päälle surmannuolet; hän on valmistanut vasamansa kadottamaan.
Pomeril je vanj smrtno orožje; pušice svoje zgrabi zoper divjajoče.
14 Katso, hänellä on pahaa mielessä: hän on onnettomuutta raskas, mutta hän synnyttää puuttumisen.
Glej, rodil bode ničemurnost; kakor je spočel nadlogo, tako bode rodil laž.
15 Hän kaivoi haudan ja valmisti, ja on kaatunut siihen kuoppaan, jonka hän oli tehnyt.
Vodnjak je kopal in izglobal ga; vanj je planil, v jami opravljat delo svoje.
16 Hänen onnettomuutensa pitää hänen päänsä päälle tuleman, ja hänen vääryytensä pitää hänen päänsä laelle lankeeman.
Povrne se nadloga njegova na glavo njegovo in nad téme njegovo pride njegova krivica.
17 Minä kiitän Herraa hänen vanhurskautensa tähden, ja kunnioitan ylimmäisen Herran nimeä.
Slaviti hočem Gospoda po pravici njegovi in prepeval bodem imenu Gospoda najvišjega.
