Psalmien 7
1 Davidin viattomuus, josta hän Herralle veisasi, Kuusin Jeminin pojan sanan tähden: Sinuun, Herra minun Jumalani, minä uskallan: auta minua kaikista minun vainollisistani, ja pelasta minua;
En Skiggajon, af David, som han sang for Herren, over Benjaminiten Kus's Ord.
2 Ettei he repisi minun sieluani niinkuin jalopeura, ja sätkisi ilman holhojaa.
Herre, min Gud! jeg tror paa dig, frels mig fra alle mine Forfølgere og red mig,
3 Herra minun Jumalani, jos minä sen tein ja jos vääryys on minun käsissäni;
at han ikke som en Løve skal slide min Sjæl, ja, rive den bort, uden at der er nogen, som redder.
4 Jos minä pahalla kostanut olen niille, jotka minun kanssani rauhassa elivät; vaan minä olen niitä pelastanut, jotka ilman syytä minua vihasivat;
Herre, min Gud! dersom jeg har gjort dette, dersom der er Uret i mine Hænder;
5 Niin vainotkaan viholliseni minun sieluani ja käsittäköön sen, ja poljeskelkaan maahan elämäni, ja painakaan kunniani tomuun, (Sela)
dersom jeg har vederlagt den ondt, som holder Fred med mig, — og jeg har dog friet den, som var min Fjende uden Aarsag —;
6 Nouse Herra vihassas, korota sinuas ylitse vihollisteni hirmuisuuden, heräjä minun puoleeni; sillä sinä olet käskenyt oikeuden,
saa forfølge Fjenden min Sjæl og gribe den og nedtræde mit Liv til Jorden og lade min Ære bo i Støvet! (Sela)
7 Että kansat kokoontuisivat jälleen sinun tykös; ja tule heidän tähtensä taas ylös,
Staa op, Herre! i din Vrede, hæv dig imod mine Fjenders Forbitrelse, og vaagn op mig til Hjælp; du har beskikket Ret.
8 Herra on kansain tuomari: tuomitse Herra minua vanhurskauteni ja vakuuteni jälkeen.
Og lad Folkenes Forsamling omringe dig, og op over den vend tilbage til det høje!
9 Loppukoon jumalattomain pahuus, ja holho vanhurskaita; sillä sinä, vanhurskas Jumala, tutkit sydämet ja munaskuut.
Herren dømmer Folkene; døm mig, Herre! efter min Retfærdighed og efter min Oprigtighed, som er hos mig.
10 Minun kilpeni on Jumalan tykönä, joka vaat sydämet auttaa.
Lad dog de ugudeliges Ondskab faa Ende, men stadfæst den retfærdige, du, som prøver Hjerter og Nyrer, retfærdige Gud!
11 Jumala on oikia tuomari; ja Jumala, joka joka päivä uhkaa.
Mit Skjold er hos Gud, som frelser de oprigtige af Hjertet.
12 Ellei he palaja, niin hän on miekkansa teroittanut, joutsensa jännittänyt, ja tarkoittaa,
Gud er en retfærdig Dommer og en Gud, som vredes hver Dag.
13 Ja on pannut sen päälle surmannuolet; hän on valmistanut vasamansa kadottamaan.
Dersom de ikke ville omvende sig, da skal han skærpe sit Sværd; han har spændt sin Bue og beredt den;
14 Katso, hänellä on pahaa mielessä: hän on onnettomuutta raskas, mutta hän synnyttää puuttumisen.
og han har beredt dødelige Vaaben imod dem; sine Pile gør han brændende.
15 Hän kaivoi haudan ja valmisti, ja on kaatunut siihen kuoppaan, jonka hän oli tehnyt.
Se, han undfanger Uret; og han er frugtsommelig med Misgerning og føder Løgn.
16 Hänen onnettomuutensa pitää hänen päänsä päälle tuleman, ja hänen vääryytensä pitää hänen päänsä laelle lankeeman.
Han har gravet en Grav og opkastet den; men han skal falde i Graven, som han gør.
17 Minä kiitän Herraa hänen vanhurskautensa tähden, ja kunnioitan ylimmäisen Herran nimeä.
Hans Misgerning skal komme tilbage paa hans Hoved, og hans Voldsfærd skal nedfare paa hans Isse. Jeg vil takke Herren efter hans Retfærdighed og lovsynge Herren den Højestes Navn.
