Psalmien 69
1 Davidin Psalmi kukkasista, edelläveisaajalle. Jumala, auta minua; sillä vedet käyvät hamaan minun sieluuni asti.
MAING Kot, kotin sauasa ia, pwe pil itida lel ong maur i.
2 Minä vajoon syvään mutaan, jossa ei pohjaa ole: minä olen tullut syviin vesiin, ja virta upottaa minun.
I pan kirila nan wasa lususur lol, wasa me sota kakaluak; i mi nan pil lol, o ad pan kamop ia la.
3 Minä väsyn huutamisesta: minun kurkkuni kuivettuu: minun näkyni vaipuu, toivoissani minun Jumalani päälle.
I panga kila ai sangesang, kapin wor ai kirkilar, mas ai suedalar, pwe a warailar ai auiaui Kot.
4 Niitä on enempi kuin päässäni hiuksia, jotka ilman syytä minua vihaavat, jotka syyttömästi minun viholliseni ovat, ja minua hukuttavat, ovat väkevät: niitä täytyy minun maksaa, joita en minä ryövännyt.
Me kin tata kin ia nin sokarepa me toto sang pit en mong ai. Me imwintiti ong ia, o me kin kawe ia la, ap sota karepa, kin kelail. I en pwain, me i sota kulia sang.
5 Jumala, sinäpä tiedät minun tyhmyyteni, ja minun rikokseni ei ole sinulta salatut.
Maing Kot, kom kotin mangi ai pweipwei, o ai sapung kan me sota rir sang komui.
6 Älä salli heitä häpiään tulla minun tähteni, jotka sinua odottavat, Herra, Herra Zebaot: älä anna heitä häväistä minun tähteni, jotka sinua etsivät, Israelin Jumala.
Kom der mueid ong irail, me auiaui komui, en sarodi pweki ngai, Maing Ieowa Sepaot; kom der mueid ong irail, me rapaki komui, en namenokala pweki ngai, Kot en Israel.
7 Sillä sinun tähtes minä pilkkaa kärsin; minun kasvoni ovat täynnä häpiää.
Pwe i kin kankaururla pweki komui, mas ai me dir en namenok.
8 Minä olen muukalaiseksi veljilleni tullut, ja oudoksi äitini lapsille.
I wialar men wai amen ren ri ai kan, o nain in ai sasa ia lar.
9 Sillä sinun huonees kiivaus syö minua: ja heidän pilkkansa, jotka sinua pilkkasivat, lankesi minun päälleni.
Pwe limpok ong tanpas omui kasor ia dier, o lalaue en ir, me kin lalaue komui id ko dong ia.
10 Minä itkin ja paastosin hartaasti, ja minä pilkattiin päälliseksi.
I kin sangesang melel o kaisesol, ari so, re kin lalaue ia.
11 Ja minä puin säkin ylleni, ja olin heille sananlaskuksi.
I likau kidar ed eu, a re kin lalaue ia.
12 Jotka portissa istuvat, ne minusta jaarittelevat, ja juodessansa he minusta lauleskelevat.
O me mondi pan wanim, kin kasekasenda ia, o wasan kang sakau, re kin kakaul kin ia.
13 Mutta minä rukoilen sinua, Herra, otollisella ajalla, Jumala, sinun suuren laupiutes puolesta: kuule minua sinun autuutes totuuden tähden.
A i kin kapakap ong komui Maing Ieowa ni ansau me kon ong; Maing Kot, kom kotin mangi ia pweki omui kalangan lapalap o kotin sauasa ia.
14 Pelasta minua loasta, etten minä vajoaisi; että minä pelastettaisiin vihollisistani ja syvistä vesistä.
Kotin dore ia la sang nan pwel, pwe i ender kirila; pwe i en piti sang, me kailong kin ia o sang nan pil lol;
15 Ettei vuo minua upottaisi ja syvyydet minua lainoaisi, eikä kaivon suu suljettaisi minun päälleni.
Pwe lapake ender kamop ia la, o wasa lol ender kadala ia la, o au en por o ender pur pena ong po i.
16 Kuule minua, Herra; sillä sinun laupiutes on hyvä: käännä sinuas minun puoleeni, sinun suuren laupiutes tähden.
Mangi ia, Maing Ieowa, pwe omui kalangan meid mau, kom kotin masan dong ia, pweki omui kalangan lapalap.
17 Ja älä peitä kasvojas palvelialtas; sillä minä ahdistetaan: kuultele minua nopiasti.
O kom der karirela sang sapwilim omui ladu silang omui, pwe i masak; kom kotin madang mangi ia!
18 Lähene minun sieluani, ja lunasta häntä: minun vihollisteni tähden pelasta minua.
Kom kotido ren ngen i o dorela i, kotin dore ia la pweki ai imwintiti kan.
19 Sinäpä tiedät pilkkani, häpiäni ja häväistykseni: kaikki minun viholliseni ovat edessäs.
Komui mangier duen ai sarodier, o ai lisela, o ai namenok, me palian ia, kin sansal ong komui.
20 Pilkka särkee minun sydämeni ja vaivaa minua: minä odotan, jos joku armahtais, ja ei ole kenkään, ja lohduttajia, vaan en ketään löydä.
Ai sarodier kin kawela nan mongiong i, o i luetalar melel. I auiaui, ma sota me pan insensuedeki mepukat, a sota man amen; o ma sota, me pan kamait ia la, a sota me i kak diar.
21 Ja he antoivat minulle sappea syödäkseni, ja etikkaa juodakseni minun janossani.
Irail kin kamanga kin ia ede, o kanim pil kin ia pinika ni ai men nim piladar kaualap:
22 Heidän pöytänsä olkoon heille paulaksi, sekä kostoksi että lankeemiseksi.
Arail tepel en wiala insar arail, o lidip arail, o kapup arail.
23 Tulkoon heidän silmänsä pimiäksi, ettei he näkisi, ja salli heidän lanteensa aina horjua.
Mas arail en rotorotala, pwe ren der kilang wasa, o irail en kos pena kokolata.
24 Vuodata närkästykses heidän päällensä, ja hirmuinen vihas käsittäköön heitä,
Wudokidi ong po’rail omui ongiong, o omui ongiong melel en lel ong irail.
25 Olkoon heidän huoneensa kylmillä; ja ei kenkään olko, joka heidän majassansa asuis.
Deu’rail en liselipingda, o sota me pan kauson nan im arail.
26 Sillä he vainoovat sitä, jota lyönyt olet, ja juttelevat niiden kipua, joita haavoittanut olet.
Pwe re kin pakipaki, me kom kotin kaloker, o re kin indinda, me dene komui kin kaloke mal sapwilim omui kan.
27 Salli heitä langeta synnistä syntiin, ettei he tulisi sinun vanhurskautees.
Kom kotin kaloedi ong ir ni sapung toto, pwe ren der konodi omui pung.
28 Pyyhi heitä eläväin kirjasta, ettei he kirjoitettaisi vanhurskasten kanssa.
Iris sang ir nan puk en kamaur, pwe ren der iang me pung kan kileledi.
29 Mutta minä olen raadollinen ja murheellinen: Jumala, sinun autuutes suojelkoon minua!
A ngai me luet, o i kin waiwairok. Maing Kot, omui sauasa ia en sinsila ia.
30 Minä kiitän Jumalan nimeä veisuulla, ja suuresti ylistän häntä kiitoksella.
I pan kapinga mar en Kot ki kaul pot, o i pan wauneki i melel ki danke.
31 Se kelpaa paremmin Herralle kuin härkä taikka mulli, jolla ovat sarvet ja sorkat.
I me Ieowa kotin kupura sang kau ol, me ose o pat en nä pualapual mia.
32 Raadolliset näkevät sen ja iloitsevat, ja jotka Jumalaa etsivät, heidän sydämensä pitää elämän.
Me luet akan kin kilang, o peren kida, o me kin rapaki Kot, mongiong arail pan maurada.
33 Sillä Herra kuulee köyhiä, ja ei hän vankiansa katso ylön.
Pwe Ieowa kotin mangi me samama kan, o a sota kotin mamaleki sapwilim a salidi kan.
34 Kiittäkään häntä taivaat ja maa, meri, ja kaikki kuin niissä liikkuvat.
Nanlang en kapinga i, pil sappa, o madau, o karos me kin mokimokid lole.
35 Sillä Jumala auttaa Zionia ja rakentaa Juudan kaupungit, että siellä asutaan, ja se perinnöllä omistetaan.
Pwe Kot pan kotin sauasa Sion, o a pan kauada kanim en Iuda kan, pwe aramas en kauson wasa o, o aneki.
36 Ja hänen palveliainsa siemen sen perii: ja ne, jotka hänen nimeänsä rakastavat, pitää asuman siinä.
O wan a ladu kan pan sosoki irail, o me kin pok ong mar a, pan kauson wasa o.
