Psalmien 69

1 Davidin Psalmi kukkasista, edelläveisaajalle. Jumala, auta minua; sillä vedet käyvät hamaan minun sieluuni asti.

Pour la fin, pour ceux qui seront changés, par David. Sauvez-moi, ô Dieu, parce que des eaux sont entrées dans mon âme.

2 Minä vajoon syvään mutaan, jossa ei pohjaa ole: minä olen tullut syviin vesiin, ja virta upottaa minun.

Je suis enfoncé dans une boue profonde et sans consistance. Je suis venu dans la profondeur de la mer, et une tempête m’a submergé.

3 Minä väsyn huutamisesta: minun kurkkuni kuivettuu: minun näkyni vaipuu, toivoissani minun Jumalani päälle.

Je me suis fatigué en criant, ma gorge est devenue enrouée: mes yeux défaillent, pendant que j’espère en mon Dieu.

4 Niitä on enempi kuin päässäni hiuksia, jotka ilman syytä minua vihaavat, jotka syyttömästi minun viholliseni ovat, ja minua hukuttavat, ovat väkevät: niitä täytyy minun maksaa, joita en minä ryövännyt.

Ils se sont multipliés plus que les cheveux de ma tête, ceux qui me haïssent sans sujet. Ils se sont fortifiés, ceux qui me persécutent injustement; ce que je n’avais pas pris, je l’ai pourtant payé.

5 Jumala, sinäpä tiedät minun tyhmyyteni, ja minun rikokseni ei ole sinulta salatut.

Ô Dieu, c’est vous qui savez ma folie; et mes péchés ne vous sont point cachés.

6 Älä salli heitä häpiään tulla minun tähteni, jotka sinua odottavat, Herra, Herra Zebaot: älä anna heitä häväistä minun tähteni, jotka sinua etsivät, Israelin Jumala.

Qu’ils ne rougissent pas à cause de moi, ceux qui vous attendent, Seigneur, Seigneur des armées. Qu’ils ne soient pas confondus à mon sujet, ceux qui vous cherchent, ô Dieu d’Israël.

7 Sillä sinun tähtes minä pilkkaa kärsin; minun kasvoni ovat täynnä häpiää.

Puisque c’est à cause de vous que j’ai souffert l’opprobre, et que la confusion a couvert ma face.

8 Minä olen muukalaiseksi veljilleni tullut, ja oudoksi äitini lapsille.

Je suis devenu étranger à mes frères, un inconnu aux fils de ma mère.

9 Sillä sinun huonees kiivaus syö minua: ja heidän pilkkansa, jotka sinua pilkkasivat, lankesi minun päälleni.

Parce que le zèle de votre maison m’a dévoré, et que les outrages de ceux qui vous insultaient sont tombés sur moi.

10 Minä itkin ja paastosin hartaasti, ja minä pilkattiin päälliseksi.

J’ai couvert mon âme dans le jeûne, et on m’en a fait un sujet d’opprobre.

11 Ja minä puin säkin ylleni, ja olin heille sananlaskuksi.

Et j’ai pris pour mon vêtement un cilice, et je suis devenu pour eux un proverbe.

12 Jotka portissa istuvat, ne minusta jaarittelevat, ja juodessansa he minusta lauleskelevat.

Ceux qui étaient assis à la porte de la ville parlaient contre moi, et ceux qui buvaient du vin me chantaient en dérision.

13 Mutta minä rukoilen sinua, Herra, otollisella ajalla, Jumala, sinun suuren laupiutes puolesta: kuule minua sinun autuutes totuuden tähden.

Pour moi, je vous adresse ma prière, Seigneur; c’est le temps de votre bienveillance, ô Dieu.

14 Pelasta minua loasta, etten minä vajoaisi; että minä pelastettaisiin vihollisistani ja syvistä vesistä.

Retirez-moi de la fange, afin que je n’y demeure pas enfoncé; délivrez-moi de ceux qui me haïssent, et du fond des eaux.

15 Ettei vuo minua upottaisi ja syvyydet minua lainoaisi, eikä kaivon suu suljettaisi minun päälleni.

Qu’une tempête d’eau ne me submerge pas, qu’un abîme ne m’engloutisse pas; qu’un puits ne referme pas sa bouche sur moi.

16 Kuule minua, Herra; sillä sinun laupiutes on hyvä: käännä sinuas minun puoleeni, sinun suuren laupiutes tähden.

Exaucez-moi, Seigneur, parce que votre miséricorde est bienfaisante; selon la multitude de vos bontés, jetez un regard sur moi.

17 Ja älä peitä kasvojas palvelialtas; sillä minä ahdistetaan: kuultele minua nopiasti.

Et ne détournez pas votre face de votre serviteur; parce que je suis tourmenté, exaucez-moi promptement,

18 Lähene minun sieluani, ja lunasta häntä: minun vihollisteni tähden pelasta minua.

Soyez attentif à mon âme et délivrez-la à cause de mes ennemis: sauvez-moi.

19 Sinäpä tiedät pilkkani, häpiäni ja häväistykseni: kaikki minun viholliseni ovat edessäs.

C’est vous qui connaissez mon opprobre, ma confusion et ma retenue.

20 Pilkka särkee minun sydämeni ja vaivaa minua: minä odotan, jos joku armahtais, ja ei ole kenkään, ja lohduttajia, vaan en ketään löydä.

Ils sont en votre présence, tous ceux qui me tourmentent: mon cœur a attendu l’opprobre et la misère.

21 Ja he antoivat minulle sappea syödäkseni, ja etikkaa juodakseni minun janossani.

Ils m’ont donné pour nourriture du fiel, et dans ma soif ils m’ont abreuvé de vinaigre.

22 Heidän pöytänsä olkoon heille paulaksi, sekä kostoksi että lankeemiseksi.

Que leur table devienne devant eux un filet, et la punition qu’ils méritent, une pierre d’achoppement.

23 Tulkoon heidän silmänsä pimiäksi, ettei he näkisi, ja salli heidän lanteensa aina horjua.

Que leur yeux s’obscurcissent, afin qu’ils ne voient point: et tenez leur dos toujours courbé.

24 Vuodata närkästykses heidän päällensä, ja hirmuinen vihas käsittäköön heitä,

Répandez sur eux votre colère, et que la fureur de votre colère les saisisse.

25 Olkoon heidän huoneensa kylmillä; ja ei kenkään olko, joka heidän majassansa asuis.

Que leur habitation devienne déserte, et que dans leurs tabernacles il n’y ait personne qui habite.

26 Sillä he vainoovat sitä, jota lyönyt olet, ja juttelevat niiden kipua, joita haavoittanut olet.

Parce qu’ils ont persécuté celui que vous-même vous avez frappé, et qu’ils ont ajouté à la douleur de mes plaies.

27 Salli heitä langeta synnistä syntiin, ettei he tulisi sinun vanhurskautees.

Mettez iniquité sur leur iniquité, et qu’ils n’entrent point dans votre justice.

28 Pyyhi heitä eläväin kirjasta, ettei he kirjoitettaisi vanhurskasten kanssa.

Qu’ils soient effacés du livre des vivants, et qu’avec les justes ils ne soient point écrits.

29 Mutta minä olen raadollinen ja murheellinen: Jumala, sinun autuutes suojelkoon minua!

Pour moi, je suis pauvre et souffrant; votre secours, ô mon Dieu, m’a soutenu.

30 Minä kiitän Jumalan nimeä veisuulla, ja suuresti ylistän häntä kiitoksella.

Je louerai le nom du Seigneur par un cantique, je le glorifierai par ma louange.

31 Se kelpaa paremmin Herralle kuin härkä taikka mulli, jolla ovat sarvet ja sorkat.

Et cela sera plus agréable à Dieu qu’un jeune veau qui pousse ses cornes et ses ongles.

32 Raadolliset näkevät sen ja iloitsevat, ja jotka Jumalaa etsivät, heidän sydämensä pitää elämän.

Que les pauvres voient et se réjouissent: cherchez Dieu et votre âme vivra;

33 Sillä Herra kuulee köyhiä, ja ei hän vankiansa katso ylön.

Parce que le Seigneur a exaucé les pauvres, il n’a pas méprisé ceux qui sont dans les liens.

34 Kiittäkään häntä taivaat ja maa, meri, ja kaikki kuin niissä liikkuvat.

Que les cieux le louent, ainsi que la terre, la mer et tous les reptiles qu’ils contiennent.

35 Sillä Jumala auttaa Zionia ja rakentaa Juudan kaupungit, että siellä asutaan, ja se perinnöllä omistetaan.

Parce que Dieu sauvera Sion, et que les cités de Juda seront rebâties.

36 Ja hänen palveliainsa siemen sen perii: ja ne, jotka hänen nimeänsä rakastavat, pitää asuman siinä.

Et la race des serviteurs de Dieu la possédera; et ceux qui aiment son nom y habiteront.