Psalmien 69
1 Davidin Psalmi kukkasista, edelläveisaajalle. Jumala, auta minua; sillä vedet käyvät hamaan minun sieluuni asti.
For the leader. On shoshannim. Of David. Save me, O God; for the waters are threatening my life.
2 Minä vajoon syvään mutaan, jossa ei pohjaa ole: minä olen tullut syviin vesiin, ja virta upottaa minun.
I am sunk in depths of mire, where ground there is none. I am come into deep deep waters, the flood overwhelms me.
3 Minä väsyn huutamisesta: minun kurkkuni kuivettuu: minun näkyni vaipuu, toivoissani minun Jumalani päälle.
I am weary of crying, my throat is parched, my eyes are wasted with waiting for God.
4 Niitä on enempi kuin päässäni hiuksia, jotka ilman syytä minua vihaavat, jotka syyttömästi minun viholliseni ovat, ja minua hukuttavat, ovat väkevät: niitä täytyy minun maksaa, joita en minä ryövännyt.
More than the hairs of my head are those who wantonly hate me. More than my bones in number are those who are falsely my foes. That which I never robbed, how am I then to restore?
5 Jumala, sinäpä tiedät minun tyhmyyteni, ja minun rikokseni ei ole sinulta salatut.
O God, you know my folly, my guilt is not hidden from you.
6 Älä salli heitä häpiään tulla minun tähteni, jotka sinua odottavat, Herra, Herra Zebaot: älä anna heitä häväistä minun tähteni, jotka sinua etsivät, Israelin Jumala.
Through me let not any be shamed, who wait for you, Lord God of hosts. Through me let not those be confounded who seek you, O God of Israel.
7 Sillä sinun tähtes minä pilkkaa kärsin; minun kasvoni ovat täynnä häpiää.
It’s in your cause that I have borne taunts, and my face has been covered with shame;
8 Minä olen muukalaiseksi veljilleni tullut, ja oudoksi äitini lapsille.
I became to my kindred a foreigner, to my mother’s sons a stranger.
9 Sillä sinun huonees kiivaus syö minua: ja heidän pilkkansa, jotka sinua pilkkasivat, lankesi minun päälleni.
It was zeal for your house that consumed me, and the insults they hurled at you fell upon me.
10 Minä itkin ja paastosin hartaasti, ja minä pilkattiin päälliseksi.
When I chastened myself with fasting, they took occasion to taunt me.
11 Ja minä puin säkin ylleni, ja olin heille sananlaskuksi.
When I put on a garment of sackcloth, they made me the theme of a taunt-song.
12 Jotka portissa istuvat, ne minusta jaarittelevat, ja juodessansa he minusta lauleskelevat.
Those who sit in the gate make sport of me in the music of drunken songs.
13 Mutta minä rukoilen sinua, Herra, otollisella ajalla, Jumala, sinun suuren laupiutes puolesta: kuule minua sinun autuutes totuuden tähden.
But I pray to you, Lord, for a time of favor. In your great love answer me; with your loyal help, save me
14 Pelasta minua loasta, etten minä vajoaisi; että minä pelastettaisiin vihollisistani ja syvistä vesistä.
from sinking down in the mire. Lift me out of the deep deep waters,
15 Ettei vuo minua upottaisi ja syvyydet minua lainoaisi, eikä kaivon suu suljettaisi minun päälleni.
that the rushing flood may not drown me, that the deep may not swallow me up, nor the pit close her mouth upon me.
16 Kuule minua, Herra; sillä sinun laupiutes on hyvä: käännä sinuas minun puoleeni, sinun suuren laupiutes tähden.
Answer me, Lord, in your gracious kindness, turn to me in your great compassion.
17 Ja älä peitä kasvojas palvelialtas; sillä minä ahdistetaan: kuultele minua nopiasti.
Hide not your face from your servant, for I am in trouble; O answer me speedily.
18 Lähene minun sieluani, ja lunasta häntä: minun vihollisteni tähden pelasta minua.
Draw near to me, redeem me; because of my enemies, ransom me.
19 Sinäpä tiedät pilkkani, häpiäni ja häväistykseni: kaikki minun viholliseni ovat edessäs.
You know how I am insulted; in your sight are all my foes.
20 Pilkka särkee minun sydämeni ja vaivaa minua: minä odotan, jos joku armahtais, ja ei ole kenkään, ja lohduttajia, vaan en ketään löydä.
Insult has broken my heart, past cure are my shame and confusion. For pity I looked – there was none! And for comforters, but I found none.
21 Ja he antoivat minulle sappea syödäkseni, ja etikkaa juodakseni minun janossani.
Poison they gave me for food, and to slake my thirst they gave vinegar.
22 Heidän pöytänsä olkoon heille paulaksi, sekä kostoksi että lankeemiseksi.
May their table, outspread, be a trap to them, and their peace-offerings be a snare.
23 Tulkoon heidän silmänsä pimiäksi, ettei he näkisi, ja salli heidän lanteensa aina horjua.
May their eyes be darkened and blind, make them shake without ceasing.
24 Vuodata närkästykses heidän päällensä, ja hirmuinen vihas käsittäköön heitä,
Pour your indignation upon them, let your burning wrath overtake them.
25 Olkoon heidän huoneensa kylmillä; ja ei kenkään olko, joka heidän majassansa asuis.
May their camp be a desolation, in their tents be there none to live.
26 Sillä he vainoovat sitä, jota lyönyt olet, ja juttelevat niiden kipua, joita haavoittanut olet.
For those whom you struck, they persecute, and those whom you wounded, they pain yet more.
27 Salli heitä langeta synnistä syntiin, ettei he tulisi sinun vanhurskautees.
Charge them with sin upon sin, may they not be acquitted by you.
28 Pyyhi heitä eläväin kirjasta, ettei he kirjoitettaisi vanhurskasten kanssa.
From the book of life be they blotted, may their names not be written with the righteous.
29 Mutta minä olen raadollinen ja murheellinen: Jumala, sinun autuutes suojelkoon minua!
Lift me, O God, by your help above my pain and misery.
30 Minä kiitän Jumalan nimeä veisuulla, ja suuresti ylistän häntä kiitoksella.
Then will I praise God in song and magnify him with thanksgiving,
31 Se kelpaa paremmin Herralle kuin härkä taikka mulli, jolla ovat sarvet ja sorkat.
which shall please the Lord better than ox, or than bullock with horns and hoofs.
32 Raadolliset näkevät sen ja iloitsevat, ja jotka Jumalaa etsivät, heidän sydämensä pitää elämän.
The oppressed shall rejoice at the sight. You who seek after God, let your heart revive.
33 Sillä Herra kuulee köyhiä, ja ei hän vankiansa katso ylön.
For the Lord listens to the poor, he does not despise his prisoners.
34 Kiittäkään häntä taivaat ja maa, meri, ja kaikki kuin niissä liikkuvat.
Let the heavens and the earth sing his praises, the seas, and all creatures that move in them.
35 Sillä Jumala auttaa Zionia ja rakentaa Juudan kaupungit, että siellä asutaan, ja se perinnöllä omistetaan.
For God will bring help to Zion, and build up the cities of Judah, his people shall live there in possession.
36 Ja hänen palveliainsa siemen sen perii: ja ne, jotka hänen nimeänsä rakastavat, pitää asuman siinä.
His servants’ children shall have it for heritage, and those who love him shall live therein.
