Psalmien 69
1 Davidin Psalmi kukkasista, edelläveisaajalle. Jumala, auta minua; sillä vedet käyvät hamaan minun sieluuni asti.
For the music director. To the tune “Lilies.” A psalm of David. God, please save me, because the water is up to my neck!
2 Minä vajoon syvään mutaan, jossa ei pohjaa ole: minä olen tullut syviin vesiin, ja virta upottaa minun.
I'm sinking deeper into the mud—there's no solid ground for me to stand. I find myself in deep water; floods wash over me.
3 Minä väsyn huutamisesta: minun kurkkuni kuivettuu: minun näkyni vaipuu, toivoissani minun Jumalani päälle.
I'm so tired of screaming out for help my throat is totally raw. My eyes are worn out looking for my God to help me.
4 Niitä on enempi kuin päässäni hiuksia, jotka ilman syytä minua vihaavat, jotka syyttömästi minun viholliseni ovat, ja minua hukuttavat, ovat väkevät: niitä täytyy minun maksaa, joita en minä ryövännyt.
Those who hate me for no reason are more than the number of hairs on my head. Many enemies try to destroy me by telling lies. How can I give back what I didn't steal?
5 Jumala, sinäpä tiedät minun tyhmyyteni, ja minun rikokseni ei ole sinulta salatut.
God, you know how foolish I am! My sins are not hidden from you.
6 Älä salli heitä häpiään tulla minun tähteni, jotka sinua odottavat, Herra, Herra Zebaot: älä anna heitä häväistä minun tähteni, jotka sinua etsivät, Israelin Jumala.
Don't let those who trust you be ashamed because of me, Lord God Almighty. Don't let those who follow you be disgraced because of me, God of Israel.
7 Sillä sinun tähtes minä pilkkaa kärsin; minun kasvoni ovat täynnä häpiää.
For your sake I put up with the insults; my face shows my embarrassment.
8 Minä olen muukalaiseksi veljilleni tullut, ja oudoksi äitini lapsille.
I have become a foreigner to my brother Israelites; a stranger to my very own brothers.
9 Sillä sinun huonees kiivaus syö minua: ja heidän pilkkansa, jotka sinua pilkkasivat, lankesi minun päälleni.
My devotion for your house is burning me up inside; the insults of those who insulted you have fallen on me.
10 Minä itkin ja paastosin hartaasti, ja minä pilkattiin päälliseksi.
I wept and I fasted, but they mocked me;
11 Ja minä puin säkin ylleni, ja olin heille sananlaskuksi.
I mourned in sackcloth, but they laughed at me.
12 Jotka portissa istuvat, ne minusta jaarittelevat, ja juodessansa he minusta lauleskelevat.
People sitting by the town gate gossip about me. I'm the subject of rude songs sung by drunks.
13 Mutta minä rukoilen sinua, Herra, otollisella ajalla, Jumala, sinun suuren laupiutes puolesta: kuule minua sinun autuutes totuuden tähden.
But my prayer is to you, Lord, believing this is a good time to respond to me. God, in your wonderful trustworthy love, answer me with your sure salvation.
14 Pelasta minua loasta, etten minä vajoaisi; että minä pelastettaisiin vihollisistani ja syvistä vesistä.
Please rescue me from the mud—don't let me sink! Save me from those who hate me and from drowning in the deep waters!
15 Ettei vuo minua upottaisi ja syvyydet minua lainoaisi, eikä kaivon suu suljettaisi minun päälleni.
Don't let the flood waters wash over me. Don't let the deep waters pull me down. Don't let the grave close over me.
16 Kuule minua, Herra; sillä sinun laupiutes on hyvä: käännä sinuas minun puoleeni, sinun suuren laupiutes tähden.
Please answer my prayers, Lord, for you are good and love me with your trustworthy love; because of your kindness, please help me.
17 Ja älä peitä kasvojas palvelialtas; sillä minä ahdistetaan: kuultele minua nopiasti.
Don't turn away from me, your servant. Please answer me quickly because I'm in trouble.
18 Lähene minun sieluani, ja lunasta häntä: minun vihollisteni tähden pelasta minua.
Come here and rescue me; set me free from my enemies.
19 Sinäpä tiedät pilkkani, häpiäni ja häväistykseni: kaikki minun viholliseni ovat edessäs.
You—you know my shame, my disgrace, my humiliation. You see everything my enemies are doing.
20 Pilkka särkee minun sydämeni ja vaivaa minua: minä odotan, jos joku armahtais, ja ei ole kenkään, ja lohduttajia, vaan en ketään löydä.
Insults have broken my heart—I am so sick there is no cure. I looked for some sympathy, but there was no one! Nobody showed me any compassion.
21 Ja he antoivat minulle sappea syödäkseni, ja etikkaa juodakseni minun janossani.
Instead they gave me bitter herbs to eat and vinegar to drink.
22 Heidän pöytänsä olkoon heille paulaksi, sekä kostoksi että lankeemiseksi.
May the table set before them become a trap for them, a net that catches them, bringing punishment.
23 Tulkoon heidän silmänsä pimiäksi, ettei he näkisi, ja salli heidän lanteensa aina horjua.
May their eyes become blind so they cannot see, and may their backs always be bent low in dejection.
24 Vuodata närkästykses heidän päällensä, ja hirmuinen vihas käsittäköön heitä,
Pour out your judgment on them; chase them down in your fierce anger.
25 Olkoon heidän huoneensa kylmillä; ja ei kenkään olko, joka heidän majassansa asuis.
Let the places where they live be deserted. Let their homes be abandoned.
26 Sillä he vainoovat sitä, jota lyönyt olet, ja juttelevat niiden kipua, joita haavoittanut olet.
For they persecute those you have punished, and make it even more painful for those you have disciplined.
27 Salli heitä langeta synnistä syntiin, ettei he tulisi sinun vanhurskautees.
Punish them for the evil they have done. Don't acquit them.
28 Pyyhi heitä eläväin kirjasta, ettei he kirjoitettaisi vanhurskasten kanssa.
Blot out their names from the Book of Life. Don't let them be listed with those who do right.
29 Mutta minä olen raadollinen ja murheellinen: Jumala, sinun autuutes suojelkoon minua!
But I am suffering and in physical pain. God, please save me and keep me safe.
30 Minä kiitän Jumalan nimeä veisuulla, ja suuresti ylistän häntä kiitoksella.
I will praise God's character in song; I will say how incredible he is and how thankful I am.
31 Se kelpaa paremmin Herralle kuin härkä taikka mulli, jolla ovat sarvet ja sorkat.
The Lord is happier with this than with offering animals as sacrifices: cattle, or bulls with horns and hooves.
32 Raadolliset näkevät sen ja iloitsevat, ja jotka Jumalaa etsivät, heidän sydämensä pitää elämän.
The humble will see this and be happy. May God encourage everyone who comes to him.
33 Sillä Herra kuulee köyhiä, ja ei hän vankiansa katso ylön.
God hears the poor, and he does not ignore his people who are in prison.
34 Kiittäkään häntä taivaat ja maa, meri, ja kaikki kuin niissä liikkuvat.
Praise him heaven and earth, the seas and everything that lives in them!
35 Sillä Jumala auttaa Zionia ja rakentaa Juudan kaupungit, että siellä asutaan, ja se perinnöllä omistetaan.
For God will save Zion, and rebuild the cities of Judah. They will live there and own the land.
36 Ja hänen palveliainsa siemen sen perii: ja ne, jotka hänen nimeänsä rakastavat, pitää asuman siinä.
The descendants of those who follow him will inherit the land, and those who love him will live there.
