Psalmien 67

1 Psalmi ja veisu, edelläveisaajalle, kanteleilla. Jumala olkoon meille armollinen, ja siunatkoon meitä! hän valistakoon kasvonsa aina meidän päällemme, (Sela)

Til Sangmesteren; med Strengeleg; en Psalme, en Sang.

2 Että me maan päällä tuntisimme sinun ties, ja kaikkein pakanain seassa sinun autuutes.

Gud være os naadig og velsigne os; han lade sit Ansigt lyse for os (Sela)

3 Sinua, Jumala, kansat kiittäköön: sinua kaikki kansat kiittäköön.

at man maa kende din Vej paa Jorden, din Frelse iblandt alle Hedninger!

4 Kansat iloitkaan ja riemuitkaan, ettäs kansat oikein tuomitset, ja hallitset kansat maan päällä, (Sela)

Dig skulle Folkestammerne prise, o Gud! dig skulle Folkestammerne prise alle tilsammen.

5 Sinua, Jumala, kansat kiittäköön: sinua kaikki kansat kiittäköön.

Folkeslag skulle glæde sig og synge med Fryd; thi du dømmer Folkestammer med Ret, og Folkeslag paa Jorden dem fører du. (Sela)

6 Maa antaa hedelmänsä; siunatkoon meitä Jumala, meidän Jumalamme.

Dig skulle Folkestammerne prise, o Gud! dig skulle Folkestammerne prise alle tilsammen.

7 Siunatkoon meitä Jumala, ja kaikki maailma peljätköön häntä.

Landet har givet sin Grøde; Gud, vor Gud, vil velsigne os. Gud vil velsigne os, og alle Jordens Grænser skulle frygte ham.