Psalmien 66
1 Davidin Psalmi ja veisu, edelläveisaajalle. Ihastukaa Jumalalle, kaikki maa.
Naredite radosten glas Bogu, vse ve dežele,
2 Veisatkaat kiitosta hänen nimensä kunniaksi, ylistäkäät häntä suuresti.
pojte čast njegovemu imenu, njegovo hvalo naredite veličastno.
3 Sanokaat Jumalalle: kuinka ihmeelliset ovat sinun työs! sinun vihollisiltas pitää puuttuman, sinun suuren väkes tähden.
Recite Bogu: »Kako strašen si v svojih delih! Zaradi veličine tvoje moči se ti bodo podredili tvoji sovražniki.
4 Kaikki maa kumartakoon sinua, ja veisatkaan kiitosta sinun nimelles, (Sela)
Vsa zemlja te bo oboževala in ti prepevala, prepevali bodo k tvojemu imenu.« (Sela)
5 Tulkaat ja katsokaat Jumalan tekoja, joka niin ihmeellinen on töissänsä ihmisten lasten seassa.
Pridite in glejte dela Boga. Strašen je v svojem delovanju do človeških otrok.
6 Hän muuttaa meren kuivaksi, niin että jalkaisin käydään veden ylitse: siitä me hänessä iloitsemme.
Morje je spremenil v kopno zemljo. Skozi rečni tok so šli peš, tam smo se veselili v njem.
7 Hän hallitsee voimansa kautta ijankaikkisesti, hänen silmänsä katselevat kansoja: eripuraiset ei pidä voiman korottaa itseänsä, (Sela)
S svojo močjo vlada na veke, njegove oči opazujejo narode; naj se uporni ne povišujejo. (Sela)
8 Kiittäkäät te pakanat, meidän Jumalaamme: kajahtakaan hänen kiitoksensa ääni kauvas,
Oh blagoslavljajte našega Boga, ve ljudstva in storite, da se sliši glas njegove hvale,
9 Joka meidän sielumme elättää, eikä salli jalkamme liukastella.
ki našo dušo drži pri življenju in ne pusti, da bi bila naša stopala premaknjena.
10 Sillä sinä, Jumala, olet meitä koetellut, ja valanut meitä niinkuin hopia valetaan.
Kajti ti, oh Bog, si nas potrdil, preizkusil si nas, kakor je preizkušeno srebro.
11 Sinä veit meitä vankeuteen, ja panit kuorman meidän lanteillemme.
Privedel si nas v mrežo, na naša ledja polagaš stisko.
12 Sinä olet antanut ihmiset meidän päämme päällitse mennä: me olemme tuleen ja veteen tulleet, mutta sinä veit meitä ulos, ja virvoitit.
Ljudem si storil, da jahajo nad našimi glavami. Šli smo skozi ogenj in skozi vodo, toda ti si nas privedel v premožen kraj.
13 Sentähden minä menen polttouhrilla sinun huoneeses, ja maksan sinulle lupaukseni,
V tvojo hišo bom šel z žgalnimi daritvami, izpolnil ti bom svoje zaobljube,
14 Joita minun huuleni lupasivat, ja minun suuni puhunut on tuskassani.
ki so jih izrekle moje ustnice in spregovorila moja usta, ko sem bil v stiski.
15 Lihavat polttouhrit minä teen sinulle oinasten suitsutuksella: minä uhraan sinulle naudat kauristen kanssa, (Sela)
Daroval ti bom žgalne daritve pitancev s kadilom ovnov, daroval ti bom bikce s kozli. (Sela)
16 Tulkaat, kuulkaat te kaikki, jotka Jumalaa pelkäätte: minä ilmoitan, mitä hän minun sielulleni on tehnyt.
Pridite in prisluhnite vsi vi, ki se bojite Boga in oznanil vam bom, kaj je storil za mojo dušo.
17 Häntä minä suullani huusin, ja ylistin kielelläni.
K njemu sem klical s svojimi usti in povzdignjen je bil z mojim jezikom.
18 Jos minä jotakin vääryyttä pitäisin sydämessäni, niin ei Herra minua kuulisi.
Če v svojem srcu upoštevam krivičnost, me Gospod ne bo uslišal,
19 Sentähden Jumala on minua kuullut, ja ottanut vaarin minun rukoukseni äänestä.
toda Bog me je resnično uslišal, prisluhnil je glasu moje molitve.
20 Kiitetty olkoon Jumala, joka ei hylkää rukoustani, eikä käännä laupiuttansa pois minusta!
Blagoslovljen bodi Bog, ki ni odklonil moje molitve niti svojega usmiljenja od mene.
