Psalmien 66
1 Davidin Psalmi ja veisu, edelläveisaajalle. Ihastukaa Jumalalle, kaikki maa.
In finem. Canticum psalmi resurrectionis. Jubilate Deo, omnis terra;
2 Veisatkaat kiitosta hänen nimensä kunniaksi, ylistäkäät häntä suuresti.
psalmum dicite nomini ejus; date gloriam laudi ejus.
3 Sanokaat Jumalalle: kuinka ihmeelliset ovat sinun työs! sinun vihollisiltas pitää puuttuman, sinun suuren väkes tähden.
Dicite Deo: Quam terribilia sunt opera tua, Domine! in multitudine virtutis tuæ mentientur tibi inimici tui.
4 Kaikki maa kumartakoon sinua, ja veisatkaan kiitosta sinun nimelles, (Sela)
Omnis terra adoret te, et psallat tibi; psalmum dicat nomini tuo.
5 Tulkaat ja katsokaat Jumalan tekoja, joka niin ihmeellinen on töissänsä ihmisten lasten seassa.
Venite, et videte opera Dei: terribilis in consiliis super filios hominum.
6 Hän muuttaa meren kuivaksi, niin että jalkaisin käydään veden ylitse: siitä me hänessä iloitsemme.
Qui convertit mare in aridam; in flumine pertransibunt pede: ibi lætabimur in ipso.
7 Hän hallitsee voimansa kautta ijankaikkisesti, hänen silmänsä katselevat kansoja: eripuraiset ei pidä voiman korottaa itseänsä, (Sela)
Qui dominatur in virtute sua in æternum; oculi ejus super gentes respiciunt: qui exasperant non exaltentur in semetipsis.
8 Kiittäkäät te pakanat, meidän Jumalaamme: kajahtakaan hänen kiitoksensa ääni kauvas,
Benedicite, gentes, Deum nostrum, et auditam facite vocem laudis ejus:
9 Joka meidän sielumme elättää, eikä salli jalkamme liukastella.
qui posuit animam meam ad vitam, et non dedit in commotionem pedes meos.
10 Sillä sinä, Jumala, olet meitä koetellut, ja valanut meitä niinkuin hopia valetaan.
Quoniam probasti nos, Deus; igne nos examinasti, sicut examinatur argentum.
11 Sinä veit meitä vankeuteen, ja panit kuorman meidän lanteillemme.
Induxisti nos in laqueum; posuisti tribulationes in dorso nostro;
12 Sinä olet antanut ihmiset meidän päämme päällitse mennä: me olemme tuleen ja veteen tulleet, mutta sinä veit meitä ulos, ja virvoitit.
imposuisti homines super capita nostra. Transivimus per ignem et aquam, et eduxisti nos in refrigerium.
13 Sentähden minä menen polttouhrilla sinun huoneeses, ja maksan sinulle lupaukseni,
Introibo in domum tuam in holocaustis; reddam tibi vota mea
14 Joita minun huuleni lupasivat, ja minun suuni puhunut on tuskassani.
quæ distinxerunt labia mea: et locutum est os meum in tribulatione mea.
15 Lihavat polttouhrit minä teen sinulle oinasten suitsutuksella: minä uhraan sinulle naudat kauristen kanssa, (Sela)
Holocausta medullata offeram tibi, cum incenso arietum; offeram tibi boves cum hircis.
16 Tulkaat, kuulkaat te kaikki, jotka Jumalaa pelkäätte: minä ilmoitan, mitä hän minun sielulleni on tehnyt.
Venite, audite, et narrabo, omnes qui timetis Deum, quanta fecit animæ meæ.
17 Häntä minä suullani huusin, ja ylistin kielelläni.
Ad ipsum ore meo clamavi, et exaltavi sub lingua mea.
18 Jos minä jotakin vääryyttä pitäisin sydämessäni, niin ei Herra minua kuulisi.
Iniquitatem si aspexi in corde meo, non exaudiet Dominus.
19 Sentähden Jumala on minua kuullut, ja ottanut vaarin minun rukoukseni äänestä.
Propterea exaudivit Deus, et attendit voci deprecationis meæ.
20 Kiitetty olkoon Jumala, joka ei hylkää rukoustani, eikä käännä laupiuttansa pois minusta!
Benedictus Deus, qui non amovit orationem meam, et misericordiam suam a me.
