Psalmien 66
1 Davidin Psalmi ja veisu, edelläveisaajalle. Ihastukaa Jumalalle, kaikki maa.
“For the leader of the music. A psalm.” Shout joyfully unto God. all ye lands!
2 Veisatkaat kiitosta hänen nimensä kunniaksi, ylistäkäät häntä suuresti.
Sing ye the honor of his name; Make his praise glorious!
3 Sanokaat Jumalalle: kuinka ihmeelliset ovat sinun työs! sinun vihollisiltas pitää puuttuman, sinun suuren väkes tähden.
Say unto God, How terrible are thy doings! Through the greatness of thy power thine enemies are suppliants to thee!
4 Kaikki maa kumartakoon sinua, ja veisatkaan kiitosta sinun nimelles, (Sela)
Let all the earth worship thee; Let it sing praise to thee, let it sing praise to thy name! (Pause)
5 Tulkaat ja katsokaat Jumalan tekoja, joka niin ihmeellinen on töissänsä ihmisten lasten seassa.
Come, behold the works of God! How terrible his doings among the sons of men!
6 Hän muuttaa meren kuivaksi, niin että jalkaisin käydään veden ylitse: siitä me hänessä iloitsemme.
He turned the sea into dry land; They went through the deep on foot; Then we rejoiced in him.
7 Hän hallitsee voimansa kautta ijankaikkisesti, hänen silmänsä katselevat kansoja: eripuraiset ei pidä voiman korottaa itseänsä, (Sela)
By his power he ruleth for ever; His eyes are fixed upon the nations; Let not the rebellious exalt themselves! (Pause)
8 Kiittäkäät te pakanat, meidän Jumalaamme: kajahtakaan hänen kiitoksensa ääni kauvas,
O bless our God, ye nations. And make the voice of his praise to be heard!
9 Joka meidän sielumme elättää, eikä salli jalkamme liukastella.
It is he who preserveth our lives, And suffereth not our feet to stumble.
10 Sillä sinä, Jumala, olet meitä koetellut, ja valanut meitä niinkuin hopia valetaan.
Thou hast, indeed, proved us, O God! Thou hast tried us as silver is tried.
11 Sinä veit meitä vankeuteen, ja panit kuorman meidän lanteillemme.
Thou broughtest us into a snare, And didst lay a heavy burden upon our backs;
12 Sinä olet antanut ihmiset meidän päämme päällitse mennä: me olemme tuleen ja veteen tulleet, mutta sinä veit meitä ulos, ja virvoitit.
Thou didst cause men to ride upon our heads, And we have gone through fire and water: But thou hast brought us to a place of abundance.
13 Sentähden minä menen polttouhrilla sinun huoneeses, ja maksan sinulle lupaukseni,
I will go into thy house with burnt-offerings! I will pay thee my vows, —
14 Joita minun huuleni lupasivat, ja minun suuni puhunut on tuskassani.
The vows which my lips uttered. Which my mouth promised in my trouble.
15 Lihavat polttouhrit minä teen sinulle oinasten suitsutuksella: minä uhraan sinulle naudat kauristen kanssa, (Sela)
Burnt sacrifices of fatlings will I offer to thee with the fat of rams; Bullocks, with he-goats, will I sacrifice to thee. (Pause)
16 Tulkaat, kuulkaat te kaikki, jotka Jumalaa pelkäätte: minä ilmoitan, mitä hän minun sielulleni on tehnyt.
Come and hear, all ye who fear God, And I will relate what he hath done for me!
17 Häntä minä suullani huusin, ja ylistin kielelläni.
I called upon him with my mouth, And praise is now upon my tongue.
18 Jos minä jotakin vääryyttä pitäisin sydämessäni, niin ei Herra minua kuulisi.
If I had meditated wickedness in my heart, The Lord would not have heard me:
19 Sentähden Jumala on minua kuullut, ja ottanut vaarin minun rukoukseni äänestä.
But surely God hath heard me; He hath had regard to the voice of my supplication.
20 Kiitetty olkoon Jumala, joka ei hylkää rukoustani, eikä käännä laupiuttansa pois minusta!
Blessed be God, who did not reject my prayer, Nor withhold his mercy from me!
