< Psalmien 64 >
1 Davidin Psalmi, edelläveisaajalle. Kuule, Jumala, ääntäni, minun valituksessani: varjele elämäni vihollisen pelvosta.
För sångmästaren; en psalm av David. Hör, o Gud, min röst, när jag klagar, bevara mitt liv, ty fienden förskräcker mig.
2 Peitä minua pahain neuvosta, väärintekiäin metelistä,
Fördölj mig för de ondas hemliga råd, för ogärningsmännens larmande hop;
3 Jotka kielensä hiovat niinkuin miekan: he ampuvat myrkyllisillä sanoillansa niinkuin nuolilla;
ty de vässa sina tungor likasom svärd, med bittra ord lägga de an såsom med pilar,
4 Että he salaisesti ampuisivat viatointa: he ampuvat häntä äkisti ilman pelvota.
för att i lönndom skjuta den ostrafflige; plötsligt skjuta de på honom, utan försyn.
5 He vahvistavat itsensä pahoissa juonissansa ja puhuvat, kuinka he paulat virittäisivät, ja sanovat: kuka taitaa ne nähdä?
De befästa sig i sitt onda uppsåt, de orda om huru de skola lägga ut snaror; de säga: "Vem skulle se oss?"
6 He ajattelevat vääryyttä, ja täyttävät sen minkä he ajatelleet ovat; viekkaat ihmiset ja salakavalat sydämet.
De tänka ut onda anslag: "Nu äro vi redo med det råd vi hava uttänkt!" Ja, djupa äro männens tankar och hjärtan.
7 Mutta Jumala ampuu heitä; äkillinen nuoli on heidän rangaistuksensa.
Då skjuter Gud dem; plötsligt sårar dem hans pil.
8 Heidän oma kielensä pitää heitä langettaman, että jokainen, joka heidät näkee, pakenee heitä.
De bringas på fall och få straff för sina tungors skull; var och en som ser dem rister huvudet.
9 Ja kaikkein ihmisten pitää pelkäämän, ja Jumalan työtä ilmoittaman, ja hänen työnsä ymmärtämän.
Och alla människor varda förskräckta; de förkunna vad Gud har gjort och förstå hans verk.
10 Vanhurskaat pitää Herrassa riemuitseman, ja häneen uskaltaman; ja kaikki vaat sydämet kerskatkoon siitä.
Den rättfärdige skall glädja sig i HERREN och taga sin tillflykt till honom, och alla rättsinniga skola berömma sig.