Psalmien 64

1 Davidin Psalmi, edelläveisaajalle. Kuule, Jumala, ääntäni, minun valituksessani: varjele elämäni vihollisen pelvosta.

Psalmus David, in finem. Exaudi Deus orationem meam cum deprecor: a timore inimici eripe animam meam.

2 Peitä minua pahain neuvosta, väärintekiäin metelistä,

Protexisti me a conventu malignantium: a multitudine operantium iniquitatem.

3 Jotka kielensä hiovat niinkuin miekan: he ampuvat myrkyllisillä sanoillansa niinkuin nuolilla;

Quia exacuerunt ut gladium linguas suas: intenderunt arcum rem amaram,

4 Että he salaisesti ampuisivat viatointa: he ampuvat häntä äkisti ilman pelvota.

ut sagittent in occultis immaculatum.

5 He vahvistavat itsensä pahoissa juonissansa ja puhuvat, kuinka he paulat virittäisivät, ja sanovat: kuka taitaa ne nähdä?

Subito sagittabunt eum, et non timebunt: firmaverunt sibi sermonem nequam. Narraverunt ut absconderent laqueos: dixerunt: Quis videbit eos?

6 He ajattelevat vääryyttä, ja täyttävät sen minkä he ajatelleet ovat; viekkaat ihmiset ja salakavalat sydämet.

Scrutati sunt iniquitates: defecerunt scrutantes scrutinio. Accedet homo ad cor altum:

7 Mutta Jumala ampuu heitä; äkillinen nuoli on heidän rangaistuksensa.

et exaltabitur Deus. Sagittae parvulorum factae sunt plagae eorum:

8 Heidän oma kielensä pitää heitä langettaman, että jokainen, joka heidät näkee, pakenee heitä.

et infirmatae sunt contra eos linguae eorum. Conturbati sunt omnes qui videbant eos:

9 Ja kaikkein ihmisten pitää pelkäämän, ja Jumalan työtä ilmoittaman, ja hänen työnsä ymmärtämän.

et timuit omnis homo. Et annunciaverunt opera Dei: et facta eius intellexerunt.

10 Vanhurskaat pitää Herrassa riemuitseman, ja häneen uskaltaman; ja kaikki vaat sydämet kerskatkoon siitä.

Laetabitur iustus in Domino, et sperabit in eo, et laudabuntur omnes recti corde.