Psalmien 64

1 Davidin Psalmi, edelläveisaajalle. Kuule, Jumala, ääntäni, minun valituksessani: varjele elämäni vihollisen pelvosta.

Zborovođi. Psalam. Davidov. Poslušaj, Bože, moje žalbe glas; od strašna dušmanina život mi čuvaj!

2 Peitä minua pahain neuvosta, väärintekiäin metelistä,

Štiti me od mnoštva opakih, sakrij od bjesnila zlotvora

3 Jotka kielensä hiovat niinkuin miekan: he ampuvat myrkyllisillä sanoillansa niinkuin nuolilla;

koji bruse jezike k'o mačeve, otrovne riječi izbacuju kao strijele,

4 Että he salaisesti ampuisivat viatointa: he ampuvat häntä äkisti ilman pelvota.

da iz potaje rane nedužna, da ga rane iznenada ne bojeć' se ničega.

5 He vahvistavat itsensä pahoissa juonissansa ja puhuvat, kuinka he paulat virittäisivät, ja sanovat: kuka taitaa ne nähdä?

Spremni su na djelo pakosno, snuju kako će kradom zamke staviti i govore: “Tko će nas vidjeti?”

6 He ajattelevat vääryyttä, ja täyttävät sen minkä he ajatelleet ovat; viekkaat ihmiset ja salakavalat sydämet.

Snuju zlodjela, smišljene osnove kriju: pamet i srce čovječje bezdan su duboki.

7 Mutta Jumala ampuu heitä; äkillinen nuoli on heidän rangaistuksensa.

No Bog ih ranjava strijelom, odjednom ih rane prekriju.

8 Heidän oma kielensä pitää heitä langettaman, että jokainen, joka heidät näkee, pakenee heitä.

Vlastiti jezik propast im donosi, kimaju glavom oni što ih vide:

9 Ja kaikkein ihmisten pitää pelkäämän, ja Jumalan työtä ilmoittaman, ja hänen työnsä ymmärtämän.

svi se boje, Božje djelo slave i misle o onom što on učini.

10 Vanhurskaat pitää Herrassa riemuitseman, ja häneen uskaltaman; ja kaikki vaat sydämet kerskatkoon siitä.

Pravednik se raduje u Jahvi, njemu se utječe, i kliču svim srcem čestiti.