< Psalmien 63 >
1 Davidin Psalmi, kuin hän oli Juudan korvessa. Jumala, sinä olet minun Jumalani! Varhain minä sinua etsin: sinua minun sieluni janoo, minun lihani halaa sinua karkiassa ja kuivassa maassa, joka vedetöin on.
Yon Sòm David, lè l te nan dezè Juda a. O Bondye, Ou se Bondye mwen. Mwen va chache Ou ak tout kè m. Nanm mwen swaf pou Ou. Chè m anvi Ou nan yon peyi epwize e sèch kote nanpwen dlo.
2 Niinkuin minä näin sinun pyhässä, katsellakseni sinun voimaas ja kunniaas;
Konsa, mwen te wè Ou nan sanktiyè a, ak pouvwa Ou, ak laglwa Ou.
3 Sillä sinun laupiutes on parempi kuin elämä: minun huuleni pitää sinua kiittämän.
Akoz lanmou dous Ou pi bon pase lavi, lèv mwen va louwe Ou.
4 Niin minä tahdon kunnioittaa sinua minun elinaikanani, ja minun käteni nostaa ylös sinun nimees.
Pou sa, mwen va beni Ou tout tan ke m viv. Mwen va leve men m nan non Ou.
5 Niinkuin lihavuudella ja rasvalla pitää minun sieluni ravittaman: ja minun suuni pitää kiittämän iloisilla huulilla.
Nanm mwen satisfè konsi avèk ma zo ak grès, e bouch mwen ap ofri lwanj avèk lèv ranpli de jwa.
6 Kuin minä vuoteeseni lasken, niin minä muistan sinua: kuin minä herään, niin minä puhun sinusta.
Lè m sonje Ou sou kabann mwen, mwen medite sou Ou nan vèy de nwi la.
7 Sillä sinä olet minun apuni, ja sinun siipeis varjon alla minä kerskaan.
Paske Ou te konn sekou mwen. Nan lonbraj a zèl Ou, mwen chante ak jwa.
8 Minun sieluni riippuu sinussa: sinun oikia kätes minun tukee.
Nanm mwen kole ak Ou. Men dwat Ou fè m kenbe.
9 Mutta he etsivät kadottaaksensa minun sieluni: heidän täytyy maan alle mennä.
Men (sila) ki chache lavi mwen pou detwi li yo, va desann jis nan fon latè.
10 Heidän pitää miekkaan lankeeman, ketuille osaksi tuleman.
Yo va livre a pouvwa nepe. Yo va tounen manje pou rena mawon.
11 Mutta kuninkaan pitää iloitseman Jumalassa: joka hänen kauttansa vannoo, se kunnioitetaan; sillä valhetteliain suu pitää tukittaman.
Men Wa a va rejwi nan Bondye. Tout moun ki sèmante pa Li menm yo, va twouve glwa. Paske bouch a (sila) ki bay manti yo, va fèmen.