Psalmien 62

1 Davidin Psalmi Jedutunin edestä, edelläveisaajalle. Minun sieluni odottaa ainoastaan Jumalaa, joka minua auttaa.

Dawid dwom. Me kra wɔ ahomegye wɔ Onyankopɔn nko ara mu; me nkwagye fi ne nkyɛn.

2 Hän ainoastaan on kallioni, minun autuuteni, minun varjelukseni, etten minä kovin kompastuisi.

Ampa, ɔyɛ me botan ne me nkwagye; ɔyɛ mʼabandennen, hwee renhinhim me da.

3 Kuinka kauvan te yhtä väijytte, että te kaikin häntä surmaatte, niinkuin kallistuvaa seinää ja raukeevaa muuria?

Mobɛkɔ so ahyɛ onipa so akosi da bɛn, mo nyinaa besum me ahwe fam ana? Ɔfasu a akyea yi, ban a ɛrebu yi?

4 Kuitenkin he neuvoa pitävät, kukistaaksensa häntä korkeudestansa; he rakastavat valhetta: suullansa he siunaavat, ja sydämessänsä kiroilevat, (Sela)

Ampa, wɔayɛ adwene se wobetu no afi ne dibea a ɛkorɔn no so; wɔn ani gye atorodi ho. Wɔde wɔn ano hyira na wɔn koma mu de, wɔdome.

5 Minun sieluni odottaa ainoastaan Jumalaa; sillä hän on minun toivoni.

Yiw me kra, gye wʼahome wɔ Onyankopɔn nko ara mu; na ne mu na mʼanidaso wɔ.

6 Hän ainoastaan on kallioni ja autuuteni, hän varjelukseni, en minä kaadu.

Ampa, ɔyɛ me botan ne me nkwagye; ɔyɛ mʼabandennen, hwee renhinhim me.

7 Jumalassa on minun autuuteni, minun kunniani, minun väkevyyteni kallio, minun turvani on Jumalassa.

Me nkwagye ne mʼanuonyam gyina Onyankopɔn so; ɔyɛ me botan a ɛkorɔn, ne me guankɔbea.

8 Te kansat, toivokaat häneen joka aika, vuodattakaat teidän sydämenne hänen eteensä: Jumala on meidän turvamme, (Sela)

Mo nnipa, momfa mo ho nto ne so daa; monka mo koma mu nsɛm nyinaa nkyerɛ no, efisɛ Onyankopɔn ne yɛn guankɔbea.

9 Mutta ihmiset ovat kuitenkin turhat, voimalliset myös puuttuvat: he painavat vähemmän kuin ei mitään, niin monta kuin heitä on.

Nnipa nyinaa te sɛ home; akɛse ne nkumaa nyinaa nka hwee; sɛ wɔkari wɔn wɔ nsania so a, wɔnka hwee; wɔn nyinaa bɔ mu a wɔyɛ home nko.

10 Älkäät luottako vääryyteen ja väkivaltaan; älkäät turvatko niihin, mitkä ei mitään ole; jos rikkaudet teidän tykönne lankeevat, niin älkäät panko sydäntänne niiden päälle.

Mommfa mo ho nto asisi so na monnhoahoa mo ho akorɔnne ho; ɛwɔ mu sɛ mo ahonya dɔɔso de, nanso mommfa mo koma nto so.

11 Jumala on kerran puhunut, sen olen minä kahdesti kuullut: että Jumala (yksinänsä) väkevä on.

Asɛm baako na Onyankopɔn aka, nsɛm abien na mate sɛ, wo, Onyankopɔn, na wowɔ ahoɔden,

12 Ja sinä Jumala olet armollinen; sillä sinä maksat jokaiselle työnsä jälkeen.

na wo, Awurade, na woyɛ adɔe, ampa ara wubetua obiara ka sɛnea nʼadwuma te.