< Psalmien 62 >

1 Davidin Psalmi Jedutunin edestä, edelläveisaajalle. Minun sieluni odottaa ainoastaan Jumalaa, joka minua auttaa.
NEN i moleileilar ren Kot, me kotin jauaja ia.
2 Hän ainoastaan on kallioni, minun autuuteni, minun varjelukseni, etten minä kovin kompastuisi.
Pwe i eta ai paip, o jauaj pa i, o pere pa i, pwe i en jota luetala kokolata.
3 Kuinka kauvan te yhtä väijytte, että te kaikin häntä surmaatte, niinkuin kallistuvaa seinää ja raukeevaa muuria?
Arai da komail kin majamajan ol ta men, pwen kamela, me rajon did panpanla o kel me paul pajaner?
4 Kuitenkin he neuvoa pitävät, kukistaaksensa häntä korkeudestansa; he rakastavat valhetta: suullansa he siunaavat, ja sydämessänsä kiroilevat, (Sela)
Re kin madamadaua duen ar pan kak kapupedi i, re kadek likam, re kin lokaia kajelel, a nan monion arail re kin lalaue.
5 Minun sieluni odottaa ainoastaan Jumalaa; sillä hän on minun toivoni.
Nen I kaporoporeki Kot, pwe I kapre pa i.
6 Hän ainoastaan on kallioni ja autuuteni, hän varjelukseni, en minä kaadu.
I eta ai paip o jauaj pa I, o pere pa I, pwe I ender pupedi.
7 Jumalassa on minun autuuteni, minun kunniani, minun väkevyyteni kallio, minun turvani on Jumalassa.
Ai maur mi ren Kot, o ai linan, o ai paiap, o ai kel; I kaporoporeki Kot.
8 Te kansat, toivokaat häneen joka aika, vuodattakaat teidän sydämenne hänen eteensä: Jumala on meidän turvamme, (Sela)
Komail aramaj akan karoj kaporoporeki I anjau karoj kajanjale on I monion omail, Kot kapore patail.
9 Mutta ihmiset ovat kuitenkin turhat, voimalliset myös puuttuvat: he painavat vähemmän kuin ei mitään, niin monta kuin heitä on.
A aramaj akan jota meakot, o me lapalap akan pil kin japunala. Ni men tenok re kin kokoda, menda ma irail me toto.
10 Älkäät luottako vääryyteen ja väkivaltaan; älkäät turvatko niihin, mitkä ei mitään ole; jos rikkaudet teidän tykönne lankeevat, niin älkäät panko sydäntänne niiden päälle.
Komail der keleki omial dipijou japun o der kaporoporeki me komail kuliadar. Ma komail pan kapwapwala, komwail der kajampaleki!
11 Jumala on kerran puhunut, sen olen minä kahdesti kuullut: että Jumala (yksinänsä) väkevä on.
Kot kotikidar majan eu, me I roner akai anjau, iet: Kot eta me manaman.
12 Ja sinä Jumala olet armollinen; sillä sinä maksat jokaiselle työnsä jälkeen.
Komui Main me kalanan o komui kin pwain on amen amen duen a wiawia kan.

< Psalmien 62 >