< Psalmien 61 >
1 Davidin Psalmi, edelläveisaajalle, kanteleilla. Kuule, Jumala, minun huutoni: ota vaari minun rukouksestani.
In finem. In hymnis David. Exaudi, Deus, deprecationem meam; intende orationi meæ.
2 Maan äärestä minä huudan sinun tykös, koska minun sydämeni näännyksissä on: vie minua siis korkialle kalliolle.
A finibus terræ ad te clamavi, dum anxiaretur cor meum; in petra exaltasti me. Deduxisti me,
3 Sillä sinä olet minun turvani, vahva torni vihollisten edessä.
quia factus es spes mea: turris fortitudinis a facie inimici.
4 Minä tahdon asua sinun majassas ijankaikkisesti, ja uskaltaa sinun siipeis varjon alle, (Sela)
Inhabitabo in tabernaculo tuo in sæcula; protegar in velamento alarum tuarum.
5 Sillä sinä, Jumala, kuulet minun lupaukseni, ja annat perinnön niille, jotka sinun nimeäs pelkäävät.
Quoniam tu, Deus meus, exaudisti orationem meam; dedisti hæreditatem timentibus nomen tuum.
6 Sinä annat kuninkaalle pitkän ijän, että hänen vuotensa olisivat suvusta sukuun.
Dies super dies regis adjicies; annos ejus usque in diem generationis et generationis.
7 Että hän alati pysyis Jumalan edessä: osoita hänelle laupiutta ja totuutta, jotka häntä varjelisivat.
Permanet in æternum in conspectu Dei: misericordiam et veritatem ejus quis requiret?
8 Niin minä veisaan kiitosta sinun nimelles ijankaikkisesti, maksaakseni minun lupaustani päivä päivältä.
Sic psalmum dicam nomini tuo in sæculum sæculi, ut reddam vota mea de die in diem.