Psalmien 60

1 Davidin kultainen kappale, edelläveisaajalle, kultaisesta seppeleen kukkaisesta opettamaan, Kuin hän oli sotinut Syrialaisten kanssa Mesopotamiasta, ja Zoban Syrialaisten kanssa; kuin Joab palasi, ja löi Suolalaaksossa kaksitoistakymmentä tuhatta Edomilaista. Jumala, sinä joka olet meitä lykännyt pois, hajoittanut meitä ja ollut vihainen, palaja taas meidän tykömme.

Para el músico principal. Con la melodía de “El Lirio de la Alianza”. Un poema didáctico de David, cuando luchó con Aram Naharaim y con Aram Zobah, y Joab volvió, y mató a doce mil de Edom en el Valle de la Sal. Dios, nos has rechazado. Nos has destrozado. Te has enfadado. Restablézcanos, de nuevo.

2 Sinä joka maan liikuttanut ja halaissut olet, paranna hänen rakonsa, joka niin haljennut on.

Has hecho temblar la tierra. Lo has roto. Arreglar sus fracturas, porque tiembla.

3 Sinä olet kansalles kovuutta osoittanut, ja meitä kompastuksen viinalla juottanut.

Has mostrado a tu pueblo cosas difíciles. Nos has hecho beber el vino que nos hace tambalear.

4 Sinä annoit lipun niille, jotka sinua pelkäävät, jolla he itsensä ojensivat ylös, totuuden tähden, (Sela)

Has dado un estandarte a los que te temen, para que se muestre por la verdad. (Selah)

5 Että sinun ystäväs vapahdetuksi tulisivat: niin auta nyt oikialla kädelläs, ja kuule meidän rukouksemme.

Para que tu amado sea liberado, salva con tu mano derecha, y respóndenos.

6 Jumala on puhunut pyhässänsä, siitä minä iloitsen: minä tahdon jakaa Sikemin ja mitata Sukkotin laakson.

Dios ha hablado desde su santuario: “Voy a triunfar. Dividiré Siquem, y medir el valle de Succoth.

7 Gilead on minun, minun on Manasse, Ephrain on minun pääni voima: Juuda on minulle lainopettaja.

Mío es Galaad y mío es Manasés. Efraín también es la defensa de mi cabeza. Judá es mi cetro.

8 Moab on minun pesinpatani, Edomin ylitse heitän minä kenkäni: sinä Philistea, iloitse minusta.

Moab es mi lavabo. Lanzaré mi sandalia sobre Edom. Grito de triunfo sobre Filistea”.

9 Kuka vie minun vahvaan kaupunkiin? kuka johdattaa minun Edomiin?

¿Quién me llevará a la ciudad fuerte? ¿Quién me ha llevado a Edom?

10 Etkös sinä, Jumala, joka meitä lykkäsit pois? ja etkö sinä, Jumala, lähde ulos meidän sotaväkemme kanssa?

¿No nos has rechazado, Dios, a nosotros? No sales con nuestros ejércitos, Dios.

11 Saata meille apu tuskasta; sillä ihmisten apu on turha.

Danos ayuda contra el adversario, porque la ayuda del hombre es vana.

12 Jumalassa tahdomme me voimalliset työt tehdä: ja hän tallaa alas meidän vihollisemme.

Por medio de Dios lo haremos con valentía, ya que es él quien va a pisotear a nuestros adversarios.