< Psalmien 60 >
1 Davidin kultainen kappale, edelläveisaajalle, kultaisesta seppeleen kukkaisesta opettamaan, Kuin hän oli sotinut Syrialaisten kanssa Mesopotamiasta, ja Zoban Syrialaisten kanssa; kuin Joab palasi, ja löi Suolalaaksossa kaksitoistakymmentä tuhatta Edomilaista. Jumala, sinä joka olet meitä lykännyt pois, hajoittanut meitä ja ollut vihainen, palaja taas meidän tykömme.
For the Chief Musician. To the tune of “The Lily of the Covenant.” A teaching poem by David, when he fought with Aram Naharaim and with Aram Zobah, and Joab returned, and killed twelve thousand of Edom in the Valley of Salt. God, you have rejected us. You have broken us down. You have been angry. Restore us, again.
2 Sinä joka maan liikuttanut ja halaissut olet, paranna hänen rakonsa, joka niin haljennut on.
You have made the land tremble. You have torn it. Mend its fractures, for it quakes.
3 Sinä olet kansalles kovuutta osoittanut, ja meitä kompastuksen viinalla juottanut.
You have shown your people hard things. You have made us drink the wine that makes us stagger.
4 Sinä annoit lipun niille, jotka sinua pelkäävät, jolla he itsensä ojensivat ylös, totuuden tähden, (Sela)
You have given a banner to those who fear you, that it may be displayed because of the truth. (Selah)
5 Että sinun ystäväs vapahdetuksi tulisivat: niin auta nyt oikialla kädelläs, ja kuule meidän rukouksemme.
So that your beloved may be delivered, save with your right hand, and answer us.
6 Jumala on puhunut pyhässänsä, siitä minä iloitsen: minä tahdon jakaa Sikemin ja mitata Sukkotin laakson.
God has spoken from his sanctuary: “I will triumph. I will divide Shechem, and measure out the valley of Succoth.
7 Gilead on minun, minun on Manasse, Ephrain on minun pääni voima: Juuda on minulle lainopettaja.
Gilead is mine, and Manasseh is mine. Ephraim also is the defence of my head. Judah is my sceptre.
8 Moab on minun pesinpatani, Edomin ylitse heitän minä kenkäni: sinä Philistea, iloitse minusta.
Moab is my wash basin. I will throw my sandal on Edom. I shout in triumph over Philistia.”
9 Kuka vie minun vahvaan kaupunkiin? kuka johdattaa minun Edomiin?
Who will bring me into the strong city? Who has led me to Edom?
10 Etkös sinä, Jumala, joka meitä lykkäsit pois? ja etkö sinä, Jumala, lähde ulos meidän sotaväkemme kanssa?
Haven’t you, God, rejected us? You don’t go out with our armies, God.
11 Saata meille apu tuskasta; sillä ihmisten apu on turha.
Give us help against the adversary, for the help of man is vain.
12 Jumalassa tahdomme me voimalliset työt tehdä: ja hän tallaa alas meidän vihollisemme.
Through God we will do valiantly, for it is he who will tread down our adversaries.