Psalmien 57
1 Davidin kultainen kappale, edelläveisaajalle, ettei hän hukkunut, kuin hän Saulin edestä pakeni luolaan. Jumala, ole minulle armollinen, ole minulle armollinen; sillä sinuun minun sieluni uskaltaa, ja sinun siipeis varjon alle minä turvaan siihenasti, että ahdistukset ohitse käyvät.
Smiluj se na me, Bože, smiluj se na me; jer se u tebe uzda duša moja, i pod sjen krila tvojih sklanjam se dok ne proðu nevolje.
2 Minä huudan korkeimman Jumalan tykö, sen Jumalan tykö, joka minun vaivani päälle lopun tekee.
Prizivam Boga višnjega, Boga, koji mi dobro èini;
3 Hän lähettää taivaasta, ja varjelee minua, ja antaa ne häpiään tulla, jotka minua tahtovat niellä ylös, (Sela) lähettäköön Jumala armonsa ja totuutensa.
Da pošlje s neba i saèuva me, da posrami onoga koji traži da me proždre; da pošlje Bog milost svoju i istinu svoju.
4 Minun sieluni makaa jalopeurain keskellä, jotka ovat niinkuin tulen liekki; ihmisten lapset, joiden hampaat ovat keihäs ja nuolet, ja heidän kielensä terävä miekka.
Duša je moja meðu lavovima, ležim meðu onima koji dišu plamenom. Zubi su sinova ljudskih koplja i strijele, i njihov jezik maè oštar.
5 Korota itses, Jumala, taivasten ylitse ja sinun kunnias ylitse kaiken maan.
Uzvisi se više nebesa, Bože, po svoj zemlji neka bude slava tvoja!
6 Verkon he virittivät minun käymiseni eteen, ja minun sieluni vältti: kuopan he kaivoivat minun eteeni, ja siihen he itse lankesivat, (Sela)
Metnuše zamku nogama mojima, i stegoše dušu moju, iskopaše preda mnom jamu, i sami padoše u nju.
7 Valmis on sydämeni, Jumala, valmis on sydämeni veisaamaan ja kiittämään.
Utvrdilo se srce moje, Bože, utvrdilo se srce moje; pjevaæu te i slaviæu.
8 Herää kunniani, herää psaltari ja kantele, varhain minä tahdon herätä.
Probudi se, slavo moja, probudi se, psaltire i gusle; ustaæu rano.
9 Herra, sinua minä tahdon kiittää kansain seassa, ja veisata pakanain seassa.
Hvaliæu Gospoda po narodima, pjevaæu ti po plemenima.
10 Sillä sinun armos on suuri hamaan taivaisiin asti, ja sinun totuutes pilviin asti.
Jer je velika do nebesa milost tvoja, i istina tvoja do oblaka.
11 Korota itses, Jumala, taivasten ylitse, ja sinun kunnias ylitse kaiken maan.
Uzvisi se više nebesa, Bože, po svoj zemlji neka bude slava tvoja!
