Psalmien 56
1 Davidin kultainen kappale mykästä mettisestä muukalaisten seassa, kuin Philistealaiset käsittivät hänen Gatissa. Jumala, ole minulle armollinen; sillä ihmiset tahtovat minua niellä ylös: joka päivä he sotivat ja ahdistavat minua.
For the Chief Musician. To the tune of “Silent Dove in Distant Lands.” A poem by David, when the Philistines seized him in Gath. Be merciful to me, God, for man wants to swallow me up. All day long, he attacks and oppresses me.
2 Minun kadehtiani tahtovat joka päivä minua niellä ylös; sillä moni sotii ylpiästi minua vastaan.
My enemies want to swallow me up all day long, for they are many who fight proudly against me.
3 Kuin minä pelkään, niin minä toivon sinuun.
When I am afraid, I will put my trust in you.
4 Jumalassa minä kerskaan hänen sanaansa: Jumalaan minä toivon, en minä pelkää: mitä liha minun tekis?
In God, I praise his word. In God, I put my trust. I will not be afraid. What can flesh do to me?
5 Joka päivä he minun sanojani kääntelevät; kaikki heidän ajatuksensa ovat pahuuteen minua vastaan.
All day long they twist my words. All their thoughts are against me for evil.
6 He pitävät yhtä, ja väijyvät, ja ottavat minun askeleistani vaarin, kuinka he minun sieluni käsittäisivät.
They conspire and lurk, watching my steps. They are eager to take my life.
7 Pitäiskö heidän vääryydestänsä pääsemän? Syökse, Jumala, se kansa alas vihassas.
Shall they escape by iniquity? In anger cast down the peoples, God.
8 Sinä olet lukenut minun kulkemukseni: sinä panet minun kyyneleeni leiliis: eikö ne ole sinun kirjassas?
You count my wanderings. You put my tears into your container. Aren’t they in your book?
9 Silloin pitää viholliseni kääntämän heitänsä takaperin, sinä päivänä, kuin minä huudan: sen minä tiedän, ettäs minun Jumalani olet.
Then my enemies shall turn back in the day that I call. I know this: that God is for me.
10 Jumalassa minä kerskaan hänen sanaansa: Herrassa minä kerskaan hänen sanaansa.
In God, I will praise his word. In the LORD, I will praise his word.
11 Jumalaan minä toivon, en minä pelkää: mitä ihminen tekis?
I have put my trust in God. I will not be afraid. What can man do to me?
12 Minä olen sinulle, Jumala, luvannut, minä tahdon sinua kiittää.
Your vows are on me, God. I will give thank offerings to you.
13 Sillä sinä olet pelastanut minun sieluni kuolemasta, minun jalkani lankeemisesta; että minä vaeltaisin Jumalan edessä eläväin valkeudessa.
For you have delivered my soul from death, and prevented my feet from falling, that I may walk before God in the light of the living.
