< Psalmien 56 >
1 Davidin kultainen kappale mykästä mettisestä muukalaisten seassa, kuin Philistealaiset käsittivät hänen Gatissa. Jumala, ole minulle armollinen; sillä ihmiset tahtovat minua niellä ylös: joka päivä he sotivat ja ahdistavat minua.
Kaloy-i ako, O Dios, kay gisulong ako sa mga tawo! Tibuok adlaw kadtong nakig-away kanako nagpadayon sa ilang pagsulong.
2 Minun kadehtiani tahtovat joka päivä minua niellä ylös; sillä moni sotii ylpiästi minua vastaan.
Giyatakan ako sa akong mga kaaway tibuok adlaw; kay adunay daghan kaayong mapasigarbuhon nga makig-away batok kanako.
3 Kuin minä pelkään, niin minä toivon sinuun.
Sa dihang mahadlok ako, mosalig ako kanimo.
4 Jumalassa minä kerskaan hänen sanaansa: Jumalaan minä toivon, en minä pelkää: mitä liha minun tekis?
Sa Dios, kansang pulong nga akong gidayeg— sa Dios akong gibutang ang akong pagsalig; dili ako mahadlok; unsa may mabuhat sa tawo kanako?
5 Joka päivä he minun sanojani kääntelevät; kaikki heidän ajatuksensa ovat pahuuteen minua vastaan.
Tibuok adlaw ilang gituis ang akong mga pulong; daotan ang tanan nilang gihunahuna batok kanako.
6 He pitävät yhtä, ja väijyvät, ja ottavat minun askeleistani vaarin, kuinka he minun sieluni käsittäisivät.
Nagtigom (sila) ug nagtago sa ilang mga kaugalingon, ug ilang gimarkahan ang akong mga tunob, ingon nga naghulat (sila) sa akong kinabuhi.
7 Pitäiskö heidän vääryydestänsä pääsemän? Syökse, Jumala, se kansa alas vihassas.
Ayaw tugoti nga makaikyas (sila) sa pagbuhat ug kasal-anan. Laglaga ang katawhan sa imong kasuko, O Dios.
8 Sinä olet lukenut minun kulkemukseni: sinä panet minun kyyneleeni leiliis: eikö ne ole sinun kirjassas?
Imong giihap ang akong pagkahisalaag ug gisulod ang akong mga luha sa imong botelya; wala ba kini sa imong basahon?
9 Silloin pitää viholliseni kääntämän heitänsä takaperin, sinä päivänä, kuin minä huudan: sen minä tiedän, ettäs minun Jumalani olet.
Unya ang akong mga kaaway mobalik sa adlaw nga ako nagtawag kanimo; nasayod ako niini, nga ang Dios alang kanako.
10 Jumalassa minä kerskaan hänen sanaansa: Herrassa minä kerskaan hänen sanaansa.
Sa Dios—kansang pulong nga akong gidayeg, kang Yahweh—kansang pulong akong gidayeg,
11 Jumalaan minä toivon, en minä pelkää: mitä ihminen tekis?
sa Dios ako mosalig, dili ako mahadlok. Unsa man ang mabuhat nila kanako?
12 Minä olen sinulle, Jumala, luvannut, minä tahdon sinua kiittää.
Ang katungdanan sa pagtuman sa akong mga saad kanimo ania kanako, O Dios; maghatag ako ug mga halad pasalamat kanimo.
13 Sillä sinä olet pelastanut minun sieluni kuolemasta, minun jalkani lankeemisesta; että minä vaeltaisin Jumalan edessä eläväin valkeudessa.
Kay imong giluwas ang akong kinabuhi gikan sa kamatayon; imong gitipigan ang akong mga tiil sa pagkadakin-as, aron nga magalakaw ako atubangan sa Dios sa kahayag sa mga buhi.