< Psalmien 55 >
1 Davidin opetus, edelläveisaajalle, kanteleilla. Jumala, kuule minun rukoukseni, ja älä peitä sinuas minun rukoukseni edestä.
Give ear to my prayer, O Elohim; and hide not thyself from my supplication.
2 Ota minusta vaari ja kuule minua; että minä surkeasti valitan rukouksissani ja parun;
Attend unto me, and hear me: I mourn in my complaint, and make a noise;
3 Että vihamies niin huutaa, ja jumalatoin ahdistaa; sillä he kääntävät valheen minun päälleni, ja asettavat itsensä vihassansa minua vastaan.
Because of the voice of the enemy, because of the oppression of the wicked: for they cast iniquity upon me, and in wrath they hate me.
4 Minun sydämeni vapisee minussa, ja kuoleman pelko lankesi minun päälleni.
My heart is sore pained within me: and the terrors of death are fallen upon me.
5 Pelko ja vavistus tulivat minun päälleni, ja kauhistus peitti minun.
Fearfulness and trembling are come upon me, and horror hath overwhelmed me.
6 Ja minä sanoin: jospa minulla olisi siivet niinkuin mettisellä, että minä lentäisin, ja (joskus) lepäisin!
And I said, Oh that I had wings like a dove! for then would I fly away, and be at rest.
7 Katso, niin minä kauvas pakenisin, ja oleskelisin korvessa, (Sela)
Lo, then would I wander far off, and remain in the wilderness. (Selah)
8 Minä rientäisin, että minä pääsisin tuulen puuskasta ja tuulispäästä.
I would hasten my escape from the windy storm and tempest.
9 Turmele, Herra, ja sekoita heidän kielensä; sillä minä näin väkivallan ja riidan kaupungissa.
Destroy, O YHWH, and divide their tongues: for I have seen violence and strife in the city.
10 He käyvät sen ympäri päivällä ja yöllä hänen muurinsa päällä: vääryys ja vaiva on sen keskellä.
Day and night they go about it upon the walls thereof: mischief also and sorrow are in the midst of it.
11 Vääryys on sen keskellä: valhe ja petos ei luovu hänen kaduiltansa.
Wickedness is in the midst thereof: deceit and guile depart not from her streets.
12 Sillä jos minun vihamieheni häpäisis minua, sen minä kärsisin: ja jos minun vainoojani nousis minua vastaan, niin minä kätkisin itseni hänen edestänsä.
For it was not an enemy that reproached me; then I could have borne it: neither was it he that hated me that did magnify himself against me; then I would have hid myself from him:
13 Vaan sinä olet minun kumppanini, minun johdattajani ja minun tuttavani:
But it was thou, a man mine equal, my guide, and mine acquaintance.
14 Me jotka ystävällisesti keskenämme neuvoa pidimme, ja vaelsimme Jumalan huoneesen joukossa.
We took sweet counsel together, and walked unto the house of Elohim in company.
15 Langetkoon kuolema heidän päällensä, ja he menkään elävänä alas helvettiin; sillä sula pahuus on heidän asuinsioissansa heidän keskellänsä. (Sheol )
Let death seize upon them, and let them go down quick into hell: for wickedness is in their dwellings, and among them. (Sheol )
16 Mutta minä huudan Jumalan tykö; ja Herra auttaa minua.
As for me, I will call upon Elohim; and YHWH shall save me.
17 Ehtoona, aamulla ja puolipäivänä minä valitan ja itken; ja hän kuulee minun ääneni.
Evening, and morning, and at noon, will I pray, and cry aloud: and he shall hear my voice.
18 Hän lunastaa minun sieluni niistä, jotka sotivat minua vastaan, ja saattaa hänelle rauhan; sillä monta on minua vastaan.
He hath delivered my soul in peace from the battle that was against me: for there were many with me.
19 Jumala kuulkoon, ja heitä nöyryyttäköön, joka alusta ollut on, (Sela) jotka ei paranna heitänsä, eikä pelkää Jumalaa.
El shall hear, and afflict them, even he that abideth of old. (Selah) Because they have no changes, therefore they fear not Elohim.
20 He laskevat kätensä hänen rauhallistensa päälle, ja turmelevat hänen liittonsa.
He hath put forth his hands against such as be at peace with him: he hath broken his covenant.
21 Heidän suunsa on liukkaampi kuin voi, ja sota on heidän sydämessänsä: heidän sanansa ovat sileämmät kuin öljy, ja ne ovat paljaat miekat.
The words of his mouth were smoother than butter, but war was in his heart: his words were softer than oil, yet were they drawn swords.
22 Heitä surus Herran päälle, hän sinusta murheen pitää, ja ei salli vanhurskaan olla kulkiana ijankaikkisesti.
Cast thy burden upon YHWH, and he shall sustain thee: he shall never suffer the righteous to be moved.
23 Mutta sinä, Jumala, syökset heitä syvään kuoppaan: murhamiehet ja pettäjät ei pidä tuleman puoli-ikäänsä; vaan minä toivon sinuun.
But thou, O Elohim, shalt bring them down into the pit of destruction: bloody and deceitful men shall not live out half their days; but I will trust in thee.