Psalmien 54

1 Davidin opetus, edelläveisaajalle, kanteleilla, Kuin Siphiläiset tulivat ja sanoivat Saulille: David on lymyttänyt itsensä meidän tykönämme. Auta minua Jumala sinun nimelläs, ja saata minulle oikeus sinun väkevyydelläs.

Psalmus, in finem, In hymnis intellectus David, cum venerunt Ziphaei, et dixerunt ad Saul: Nonne ecce David absconditus est apud nos? Deus in nomine tuo salvum me fac: et in virtute tua iudica me.

2 Jumala, kuule minun rukoukseni, ota korviis minun suuni sanat.

Deus exaudi orationem meam: auribus percipe verba oris mei.

3 Sillä muukalaiset karkasivat minua vastaan, ja väkivaltaiset väijyivät minun sieluani: ei he pitäneet Jumalaa silmäinsä edessä, (Sela)

Quoniam alieni insurrexerunt adversum me, et fortes quaesierunt animam meam: et non proposuerunt Deum ante conspectum suum.

4 Katso, Jumala auttaa minua: Herra tukee minun sieluani.

Ecce enim Deus adiuvat me: et Dominus susceptor est animae meae.

5 Hän kostaa minun vihollisteni pahuuden: hajoita ne totuudessas.

Averte mala inimicis meis: et in veritate tua disperde illos.

6 Niin minä mielelläni sinulle uhraan: minä kiitän, Herra, sinun nimeäs, sillä se on hyvä.

Voluntarie sacrificabo tibi, et confitebor nomini tuo Domine: quoniam bonum est:

7 Sillä hän on pelastanut minun kaikesta hädästä; ja minun silmäni ovat nähneet minun viholiseni.

Quoniam ex omni tribulatione eripuisti me: et super inimicos meos despexit oculus meus.