Psalmien 51

1 Davidin Psalmi, edelläveisaajalle, Kuin propheta Natan tuli hänen tykönsä, sittekuin hän Batseban tykönä käynyt oli. Jumala, ole minulle armollinen sinun hyvyytes tähden: pyyhi pois minun syntini suuren laupiutes tähden.

Til songmeisteren; ein salme av David, då profeten Natan kom til honom, etter han hadde gjenge inn til Batseba. Gud, ver meg nådig etter di miskunn! Sletta ut mine brot etter din store godhug!

2 Pese minua hyvin vääryydestäni, ja puhdista minua synnistäni.

Två meg vel rein frå mi skuld, og reinsa meg frå mi synd!

3 Sillä minä tunnen pahat tekoni, ja minun syntini on aina edessäni.

For mine misgjerningar kjenner eg, og mi synd er alltid framfyre meg.

4 Sinua, sinua ainoaa vastaan minä syntiä tein, ja pahasti tein sinun edessäs, ettäs olisit oikia sanoissas ja puhdas tuomitessas.

Mot deg einast hev eg synda og gjort det som vondt er i dine augo, so du må vera rettferdig når du talar, vera rein når du dømer.

5 Katso, minä olen synnissä syntynyt, ja minun äitini on synnissä minun siittänyt.

Sjå, eg er fødd i misgjerning, og mor mi hev avla meg i synd.

6 Katso, sinä halajat totuutta, joka salaudessa on, ja ilmoitat salatun viisauden minulle.

Sjå, du hev lyst til sanning i innarste; so lær meg då visdom i hjartans løynrom!

7 Puhdista minua isopilla, että minä puhdistuisin: pese minua, että minä lumivalkiaksi tulisin.

Reinsa meg frå synd med isop, so eg vert rein! Två meg, so eg vert kvitare enn snø!

8 Anna minun kuulla iloa ja riemua, että ne luut ihastuisivat, jotka särkenyt olet.

Lat meg høyra fagnad og gleda, lat dei bein fagna seg som du hev slege sund!

9 Peitä kasvos minun synneistäni, ja pyyhi pois kaikki pahat tekoni.

Løyn di åsyn for mine synder, og sletta ut alle mine misgjerningar!

10 Jumala, luo minuun puhdas sydän, ja anna minulle uusi vahva henki.

Gud, skap i meg eit reint hjarta, og gjev meg ei ny, stødug ånd inni meg!

11 Älä heitä minua pois kasvois edestä, ja älä minulta ota pois sinun Pyhää Henkeäs.

Kasta meg ikkje burt frå di åsyn, og tak ikkje din heilage ande frå meg!

12 Anna minulle taas sinun autuutes ilo, ja sillä hyvällä hengelläs tue minua.

Gjev meg atter fagnaden av di frelsa, og haldt meg uppe med ei viljug ånd!

13 Minä tahdon väärille opettaa sinun ties, että syntiset tykös palajaisivat.

So vil eg læra lovbrjotarar dine vegar, og syndarar skal venda um til deg.

14 Päästä minua veren vioista, Jumala, minun autuuteni Jumala, että minun kieleni ylistäis sinun vanhurskauttas.

Gud, fria meg frå blodskuld, Gud, mine frelsar! So skal mi tunga fagna seg høgt yver di rettferd.

15 Avaa, Herra, minun huuleni, että minun suuni ilmoittais sinun kiitokses.

Herre, lat upp mine lippor! So skal min munn forkynna din pris.

16 Sillä ei sinulle kelpaa uhri, että minä sen antaisin; ja ei polttouhri sinulle ensinkään kelpaa.

For du hev ikkje lyst til slagtoffer - elles skulde eg gjeva deg det; i brennoffer hev du ikkje hugnad.

17 Ne uhrit, jotka Jumalalle kelpaavat, ovat murheellinen henki: ahdistettua ja särjettyä sydäntä et sinä, Jumala, hylkää.

Offer for Gud er ei sundbroti ånd; eit sundbrote og knust hjarta vil du, Gud, ikkje forsmå.

18 Tee Zionille hyvästi sinun armos jälkeen; rakenna Jerusalemin muurit.

Gjer vel imot Sion etter din nåde, bygg murarne åt Jerusalem!

19 Silloin sinulle kelpaavat vanhurskauden uhrit, polttouhrit ja muut uhrit: silloin sinun alttarillas härkiä uhrataan.

Då skal du hava hugnad i rettferds offer, i brennoffer og heiloffer; då skal dei ofra uksar på ditt altar.