Psalmien 50
1 Asaphin Psalmi. Herra, väkevä Jumala, puhuu, ja kutsuu maailman hamasta auringon koitosta niin laskemiseen asti.
Asap ih Saam laa. Thacak, Angraeng Sithaw mah, ni tacawt hoi niduem khoek to, long to kawk moe, lok a thuih pae.
2 Zionista antaa Jumala täydellisen kirkkauden paistaa.
Coek koi om ai kranghoih, Zion mae hoiah, Sithaw aanghaih to tacawt.
3 Meidän Jumalamme tulee, ja ei vaikene: kuluttavainen tuli käy hänen edellänsä, ja hänen ympärillänsä väkevä ilma.
Aicae ih Sithaw angzo tih, anih loe omduem mak ai: Anih hmaa ah hmai angqong ueloe, takhi pui mah anih to takui khoep tih.
4 Hän kutsuu taivaat ylhäältä ja maan, tuomitaksensa kansaansa.
Angmah ih kaminawk lokcaek hanah, ranui ih vannawk hoiah long to a kawk.
5 Kootkaat minulle minun pyhäni, jotka liitostani enemmän pitävät kuin uhrista.
Angbawnhaih hoiah kai hoi lokmaihaih sah kaminawk loe, kaimah ih kaciim kaminawk hoi nawnto pakhueng han, tiah a thuih.
6 Ja taivaat pitää hänen vanhurskauttansa ilmoittaman; sillä Jumala on tuomari, (Sela)
Sithaw loe toeng pongah, vannawk mah a toenghaih to taphong o tih. (Selah)
7 Kuule, kansani! minä tahdon puhua, ja sinun seassas, Israel, todistaa: minä Jumala olen sinun Jumalas,
Aw kai ih kaminawk, tahngai oh, lok ka thuih han; aw Israel, na nuiah ka koeh ai ih hmuen to kang thuih han: kai loe Sithaw, na Sithaw ah ka oh.
8 Uhreistas en minä sinua nuhtele; sillä sinun polttouhris ovat alati minun edessäni.
Ka hmaa ah na sak o toepsoep ih, angbawnhaih, hmai angbawnhaih pongah, kang zoeh o mak ai.
9 En minä ota härkiä sinun huoneestas, enkä kauriita navetastas;
Na im thung hoiah maitaw tae, na takha thung hoiah maeh taenawk doeh, ka la mak ai.
10 Sillä kaikki metsän eläimet ovat minun, ja eläimet vuorilla tuhansin.
Taw thung ih moi hoi mae sangto nuiah kapra moinawk boih loe kai ih ni.
11 Minä tunnen kaikki linnut vuorten päällä, ja metsän pedot ovat minun edessäni.
Maenawk nuiah kaom tavaanawk to ka panoek boih: prae thung ih kasan moinawk boih loe kai ih ni.
12 Jos minä isoon, en minä sitä sano sinulle; sillä maan piiri on minun, ja kaikki mitä siinä on.
Zok kam thlam cadoeh, kang thui mak ai: tipongah tih nahaeloe long hoi athung ah kaom hmuennawk boih loe kai ih ni.
13 Luuletkos minun syövän härjän lihaa? ja kauristen verta juovan?
Maitaw tae moi to ka cak moe, maeh thii to ka naek han maw?
14 Uhraa Jumalalle kiitosuhri, ja maksa Ylimmäiselle lupaukses;
Sithaw khaeah anghoe angbawnhaih to sah ah; Sang koek khaeah na sak ih lokmaihaih to koepsak ah:
15 Ja avukses huuda minua hädässäs, niin minä tahdon auttaa sinua, ja sinun pitää kunnioittaman minua.
raihaih tongh na niah na kawk ah: kang loisak han, to naah loe kai nang pakoeh tih.
16 Mutta jumalattomalle sanoo Jumala: miksi sinä ilmoitat minun säätyjäni? ja otat minun liittoni suulles?
Toe kasae kami khaeah loe, Ka paek ih lok to na taphong moe, ka sak ih lokmaihaih pazui han angaih maw? tiah Sithaw mah thuih.
17 Ettäs kuritusta vihaat, ja heität minun sanani taakses.
Thuitaekhaih to na hnukma moe, ka loknawk to hnukbang ah na vah ving boeh.
18 Koskas varkaan näet, niin sinä juokset hänen kanssansa, ja pidät yhtä huorintekiäin kanssa.
Kamqu na hnuk naah, anih to na bomh, zu sava laep ah nongpa nongpata zaehaih sah kaminawk hoiah nam yok.
19 Sinun suus sallit sinä pahaa puhua, ja kieles saattaa petosta matkaan.
Loksae thuih hanah pakha to na patoh moe, na palai to alinghaih hoiah na zaeng.
20 Sinä istut ja puhut veljeäs vastaan, äitis poikaa sinä pilkkaat.
Nang hnut moe, boeng ai ah nam nawkamyanawk to kasae na thuih, nam no ih caa khaeh mataeng doeh kasae na thuih.
21 Näitä teet, ja minä olen vaiti; niin sinä luulet, että minä olen sinun kaltaises; mutta minä nuhtelen sinua ja asetan näitä silmäis eteen.
Hae baktih hmuennawk boih hae na sak, toe kang oh taak duem pongah, nang baktiah ka oh toeng mue, tiah na poek: toe kang thuitaek han, na hmaa roe ah na zaehaih kam tuengsak han.
22 Ymmärtäkäät siis näitä te, jotka Jumalan unhotatte; etten minä tempaisi joskus pois, ja ei olisi vapahtajaa.
Sithaw pahnet kaminawk, hae hae panoek oh, to tiah ai nahaeloe nangcae pahlongkung om ai ah, kang taprawt o pat han.
23 Joka kiitosta uhraa, se ylistää minua, ja siinä on se tie, että minä osoitan hänelle Jumalan autuuden.
Anghoe angbawnhaih sah kami loe kai pakoeh kami ah oh, coek koi om ai ah ka thuih ih lok pazui kami hanah Sithaw pahlonghaih ka hnuksak han.
