Psalmien 5
1 Davidin Psalmi, edelläveisaajalle, perimisestä. Herra, ota minun sanani korviis, havaitse minun puheeni.
Give ear to my words, Adonai. Consider my (meditation)
2 Ota vaari minun huudostani, minun Kuninkaani ja minun Jumalani; sillä sinua minä rukoilen.
Listen to the voice of my cry, my King and my God; for to you do I pray.
3 Herra kuultele varhain minun ääntäni: varhain hankitsen minä itseni sinun tykös, ja siitä otan vaarin.
Adonai, in the morning you shall sh'ma ·hear obey· my voice. In the morning I will lay my requests before you, and will watch expectantly.
4 Sillä et sinä ole se Jumala, jolle jumalatoin meno kelpaa: joka paha on, ei se pysy edessäs.
For you are not a God who has pleasure in ethical wickedness. Evil can’t live with you.
5 Öykkärit ei pysy sinun silmäis edessä: kaikkia pahantekiöitä sinä vihaat.
The arrogant shall not stand in your sight. You hate all workers of vain striving of iniquity.
6 Sinä kadotat valhetteliat: Herra kauhistuu murhaajia ja viekkaita.
You will destroy those who speak lies. Adonai abhors the bloodthirsty and deceitful man.
7 Mutta minä menen sinun huoneeses sinun suuressa laupiudessas, ja kumarran sinun pyhään templiis päin sinun pelvossas.
But as for me, in the abundance of your chesed ·loving-kindness· I will come into your house. I will hawa ·bow low, prostrate· toward your holy temple in reverence of you.
8 Herra saata minua vanhurskaudessas, minun vihollisteni tähden: ojenna ties minun eteeni.
Lead me, Adonai, in your righteousness because of my enemies. Make your way straight before my face.
9 Sillä heidän suussansa ei ole mitään totuutta, heidän sisällyksensä on sydämen kipu; heidän kitansa on avoin hauta, ja kielellänsä he liehakoitsevat.
For there is no faithfulness in their mouth. Their heart is destruction. Their throat is an open tomb. They flatter with their tongue.
10 Nuhtele heitä Jumala, että he lankeisivat ajatuksistansa: syökse heitä ulos heidän suurten ylitsekäymistensä tähden; sillä he ovat sinulle vastahakoiset.
Hold them condemned guilty, God. Let them fall by their own counsels; Thrust them out in the multitude of their rebellious breaches of relationships, for they have rebelled against you.
11 Iloitkaan kaikki, jotka sinuun uskaltavat, anna heidän riemuita ijankaikkisesti; sillä sinä varjelet heitä: iloitkaan sinussa ne, jotka sinun nimeäs rakastavat.
But let all those who take refuge in you rejoice, Let them always shout for joy, because you defend them. Let them also who 'ahav ·affectionately love· your name be joyful in you.
12 Sillä sinä Herra siunaat vanhurskaita: sinä kaunistat heitä armollas niinkuin kilvellä.
For you will bless the upright. Adonai, you will surround him with favor as with a shield.
