Psalmien 49
1 Koran lasten Psalmi, edelläveisaajalle. Kuulkaat tätä, kaikki kansat, ottakaat korviinne, kaikki maan asuvaiset,
Načelniku godbe med nasledniki Koretovimi, psalm. Čujte to, vsa ljudstva, poslušajte, vsi sveta prebivalci:
2 Sekä yhteinen kansa että herrat, niin rikkaat kuin köyhät.
Nizki in visoki; bogatin in siromak enako.
3 Minun suuni puhuu viisautta, ja minun sydämeni sanoo ymmärryksen.
Usta moja bodejo govorila razno modrost, in srca mojega premišljevanje mnogotero razumnost.
4 Minä tahdon kallistaa korvani vertauksiin, ja minun tapaukseni kanteleella soittaa.
Uho svoje nagnem k priliki, na strunah bodem razodeval uganko svojo.
5 Miksi minun pitäis pelkäämän pahoina päivinä, kuin minun sortajani vääryys käy minua ympäri?
Kaj bi se bal o hudem času, da me ne obdá sledóv mojih krivica,
6 Jotka luottavat tavaroihinsa, ja suuresti kerskaavat paljosta rikkaudestansa.
Njih, ki zaupajo v mogočnost svojo, in se ponašajo v obilosti svojega bogastva?
7 Ei velikään taida ketään lunastaa, eikä Jumalalle ketään sovittaa.
Brata nikakor ne more odkupiti nihče, ne dati Bogu odkupnine njegove.
8 Sillä heidän sielunsa lunastus on ylen kallis, niin että se jää tekemättä ijankaikkisesti,
(Drag namreč je njih življenja odkup, dà, ni ga vekomaj!)
9 Vaikka hän vielä kauvankin eläis ja ei näkisi hautaa.
Da bi živel še večno, ne izkusil trohnobe.
10 Sillä hänen täytyy nähdä, että viisasten pitää kuoleman, niin myös tyhmän ja taitamattoman pitää hukkuman, ja pitää vieraille tavaransa jättämän.
Vidi namreč, da mrjó modri, enako pogine nespametni in neumni, in drugim pušča bogastvo svoje.
11 Heidän sydämensä ajatus on, että heidän huoneensa pitää ijankaikkisesti pysymän, ja heidän majansa suvusta sukuun, ja heidän nimensä kuuluisaksi tulemaan maan päällä.
Menili so, da se hiše njih stavijo za veke, prebivališča njih za vse rodove, ko so jih imenovali po svojih imenih po deželah.
12 Mutta ei ihminen taida pysyä kunniassa, vaan verrataan eläimiin, jotka hukkuvat.
In vendar človek v časti ne bode ostal; podoben postane živalim, ki poginejo.
13 Tämä heidän tiensä on sula hulluus; kuitenkin, heidän jälkeentulevaisensa sitä suullansa kiittävät, (Sela)
Ta je njih pot, njih upanje; in nasledniki njih odobravajo njih usta.
14 He makaavat helvetissä niinkuin lampaat, kuolema heitä kalvaa; mutta hurskasten pitää varhain heitä hallitseman, ja heidän öykkäyksensä pitää hukkuman, ja heidän täytyy jäädä helvettiin. (Sheol h7585)
Kakor živino pasla jih bode smrt razpostavljene v grobu, dokler jim gospodujejo pravični tisto jutro, in obliko njih pokonča pekel, iz prebivališča njegovega. (Sheol h7585)
15 Kuitenkin vapahtaa Jumala minun sieluni helvetin vallasta; sillä hän korjasi minun, (Sela) (Sheol h7585)
Ali Bog bode rešil dušo mojo groba, ko me bode sprejel mogočno. (Sheol h7585)
16 Älä sitä tottele, koska joku rikastuu, eli jos hänen huoneensa kunnia suureksi tulee.
Ne bój se, ko kdo bogat postane, ko se pomnoži domača slava njegova;
17 Sillä kuin hän kuolee, niin ei hän mitään myötänsä vie, eikä hänen kunniansa mene alas hänen kanssansa.
Ker v smrti ne vzame nič tega sè seboj; za njim ne pojde slava njegova.
18 Sillä hän kiittää sieluansa elämästänsä: ja he ylistävät sinua, jos sinä itselles hyvää teet.
Ko bode blagoslavljal dušo svojo v življenji svojem, in te bodejo slavili, ker si privoščiš:
19 Niin he menevät isäinsä perästä, ja ei saa nähdä ikänä valkeutta.
Da pride noter do dobe očetov svojih, vekomaj vendar ne bodejo uživali luči.
20 Koska ihminen on kunniassa, ja ei ole ymmärrystä, niin hän on verrattu eläimiin, jotka hukkuvat.
Človek, ki je v čisli a ni razumen, podoben je živini, katera pogine.
