Psalmien 49
1 Koran lasten Psalmi, edelläveisaajalle. Kuulkaat tätä, kaikki kansat, ottakaat korviinne, kaikki maan asuvaiset,
“To the chief musician, by the sons of Korach, a psalm.” Hear this, all ye people; give ear, all ye inhabitants of the perishable world:
2 Sekä yhteinen kansa että herrat, niin rikkaat kuin köyhät.
Both the sons of the low and the sons of the high, rich and needy, altogether.
3 Minun suuni puhuu viisautta, ja minun sydämeni sanoo ymmärryksen.
My mouth shall speak wisdom; and the meditation of my heart shall be of understanding.
4 Minä tahdon kallistaa korvani vertauksiin, ja minun tapaukseni kanteleella soittaa.
I will incline my ear to a parable: I will open with the harp my riddle.
5 Miksi minun pitäis pelkäämän pahoina päivinä, kuin minun sortajani vääryys käy minua ympäri?
Wherefore should I fear in the days of evil, when the iniquity of my oppressors encompasseth me?—
6 Jotka luottavat tavaroihinsa, ja suuresti kerskaavat paljosta rikkaudestansa.
Of those that trust in their wealth, and boast themselves of the multitude of their riches?
7 Ei velikään taida ketään lunastaa, eikä Jumalalle ketään sovittaa.
No one can in any wise redeem his brother, nor can he give to God redemption money for himself;
8 Sillä heidän sielunsa lunastus on ylen kallis, niin että se jää tekemättä ijankaikkisesti,
For the ransom of their soul is too costly, and it is omitted for ever.
9 Vaikka hän vielä kauvankin eläis ja ei näkisi hautaa.
And should he still live for ever? not see the pit?
10 Sillä hänen täytyy nähdä, että viisasten pitää kuoleman, niin myös tyhmän ja taitamattoman pitää hukkuman, ja pitää vieraille tavaransa jättämän.
For he must see that wise men die, that together the fool and the brutish person perish and leave to others their wealth.
11 Heidän sydämensä ajatus on, että heidän huoneensa pitää ijankaikkisesti pysymän, ja heidän majansa suvusta sukuun, ja heidän nimensä kuuluisaksi tulemaan maan päällä.
Their inward thought is, that their houses are to be for ever, their dwelling-places, from generation to generation; they call them by their own names in [various] countries.
12 Mutta ei ihminen taida pysyä kunniassa, vaan verrataan eläimiin, jotka hukkuvat.
Nevertheless man in [his] splendor endureth not: he is like the beasts [that] perish.
13 Tämä heidän tiensä on sula hulluus; kuitenkin, heidän jälkeentulevaisensa sitä suullansa kiittävät, (Sela)
This is their way, their folly: yet their posterity will take pleasure in their sayings. (Selah)
14 He makaavat helvetissä niinkuin lampaat, kuolema heitä kalvaa; mutta hurskasten pitää varhain heitä hallitseman, ja heidän öykkäyksensä pitää hukkuman, ja heidän täytyy jäädä helvettiin. (Sheol h7585)
Like flocks are they thrust into the nether world; death will feed them; but the upright shall have dominion over them in that morning, and their form wasteth away in the nether world, [taken away] from their own dwelling. (Sheol h7585)
15 Kuitenkin vapahtaa Jumala minun sieluni helvetin vallasta; sillä hän korjasi minun, (Sela) (Sheol h7585)
But God will redeem my soul from the power of the nether world; for he will take me away. (Selah) (Sheol h7585)
16 Älä sitä tottele, koska joku rikastuu, eli jos hänen huoneensa kunnia suureksi tulee.
Be not thou afraid when a man becometh rich, when the glory of his house is increased;
17 Sillä kuin hän kuolee, niin ei hän mitään myötänsä vie, eikä hänen kunniansa mene alas hänen kanssansa.
For when he dieth he can take nothing away; his glory will not descend after him.
18 Sillä hän kiittää sieluansa elämästänsä: ja he ylistävät sinua, jos sinä itselles hyvää teet.
For though he bless his soul during his life, and men praise thee, when thou doest well to thyself:
19 Niin he menevät isäinsä perästä, ja ei saa nähdä ikänä valkeutta.
She shall go to the generation of his fathers, unto eternity will these never see light.
20 Koska ihminen on kunniassa, ja ei ole ymmärrystä, niin hän on verrattu eläimiin, jotka hukkuvat.
Man, though in splendor, who understandeth not, is like the beasts that perish. °
