Psalmien 49
1 Koran lasten Psalmi, edelläveisaajalle. Kuulkaat tätä, kaikki kansat, ottakaat korviinne, kaikki maan asuvaiset,
For the Leader; a Psalm of the sons of Korah. Hear this, all ye peoples; give ear, all ye inhabitants of the world,
2 Sekä yhteinen kansa että herrat, niin rikkaat kuin köyhät.
Both low and high, rich and poor together.
3 Minun suuni puhuu viisautta, ja minun sydämeni sanoo ymmärryksen.
My mouth shall speak wisdom, and the meditation of my heart shall be understanding.
4 Minä tahdon kallistaa korvani vertauksiin, ja minun tapaukseni kanteleella soittaa.
I will incline mine ear to a parable; I will open my dark saying upon the harp.
5 Miksi minun pitäis pelkäämän pahoina päivinä, kuin minun sortajani vääryys käy minua ympäri?
Wherefore should I fear in the days of evil, when the iniquity of my supplanters compasseth me about,
6 Jotka luottavat tavaroihinsa, ja suuresti kerskaavat paljosta rikkaudestansa.
Of them that trust in their wealth, and boast themselves in the multitude of their riches?
7 Ei velikään taida ketään lunastaa, eikä Jumalalle ketään sovittaa.
No man can by any means redeem his brother, nor give to God a ransom for him —
8 Sillä heidän sielunsa lunastus on ylen kallis, niin että se jää tekemättä ijankaikkisesti,
For too costly is the redemption of their soul, and must be let alone for ever —
9 Vaikka hän vielä kauvankin eläis ja ei näkisi hautaa.
That he should still live alway, that he should not see the pit.
10 Sillä hänen täytyy nähdä, että viisasten pitää kuoleman, niin myös tyhmän ja taitamattoman pitää hukkuman, ja pitää vieraille tavaransa jättämän.
For he seeth that wise men die, the fool and the brutish together perish, and leave their wealth to others.
11 Heidän sydämensä ajatus on, että heidän huoneensa pitää ijankaikkisesti pysymän, ja heidän majansa suvusta sukuun, ja heidän nimensä kuuluisaksi tulemaan maan päällä.
Their inward thought is, that their houses shall continue for ever, and their dwelling-places to all generations; they call their lands after their own names.
12 Mutta ei ihminen taida pysyä kunniassa, vaan verrataan eläimiin, jotka hukkuvat.
But man abideth not in honour; he is like the beasts that perish.
13 Tämä heidän tiensä on sula hulluus; kuitenkin, heidän jälkeentulevaisensa sitä suullansa kiittävät, (Sela)
This is the way of them that are foolish, and of those who after them approve their sayings. (Selah)
14 He makaavat helvetissä niinkuin lampaat, kuolema heitä kalvaa; mutta hurskasten pitää varhain heitä hallitseman, ja heidän öykkäyksensä pitää hukkuman, ja heidän täytyy jäädä helvettiin. (Sheol h7585)
Like sheep they are appointed for the nether-world; death shall be their shepherd; and the upright shall have dominion over them in the morning; and their form shall be for the nether-world to wear away, that there be no habitation for it. (Sheol h7585)
15 Kuitenkin vapahtaa Jumala minun sieluni helvetin vallasta; sillä hän korjasi minun, (Sela) (Sheol h7585)
But God will redeem my soul from the power of the nether-world; for He shall receive me. (Selah) (Sheol h7585)
16 Älä sitä tottele, koska joku rikastuu, eli jos hänen huoneensa kunnia suureksi tulee.
Be not thou afraid when one waxeth rich, when the wealth of his house is increased;
17 Sillä kuin hän kuolee, niin ei hän mitään myötänsä vie, eikä hänen kunniansa mene alas hänen kanssansa.
For when he dieth he shall carry nothing away; his wealth shall not descend after him.
18 Sillä hän kiittää sieluansa elämästänsä: ja he ylistävät sinua, jos sinä itselles hyvää teet.
Though while he lived he blessed his soul: 'Men will praise thee, when thou shalt do well to thyself';
19 Niin he menevät isäinsä perästä, ja ei saa nähdä ikänä valkeutta.
It shall go to the generation of his fathers; they shall never see the light.
20 Koska ihminen on kunniassa, ja ei ole ymmärrystä, niin hän on verrattu eläimiin, jotka hukkuvat.
Man that is in honour understandeth not; he is like the beasts that perish.
