Psalmien 48
1 Koran lasten Veisu-Psalmi. Suuri on Herra, ja sangen kiitettävä, meidän Jumalamme kaupungissa, pyhällä vuorellansa.
En sång, en psalm av Koras söner. Stor är HERREN och högt lovad, i vår Guds stad, på sitt heliga berg.
2 Zionin vuori on kauniilla paikalla, koko maan ilo, pohjan puolella, suuren kuninkaan kaupunki.
Skönt höjer det sig, hela jordens fröjd, berget Sion längst uppe i norr, den store konungens stad.
3 Jumala on tunnettu huoneessansa, että hän sen varjelia on.
Gud har i dess palatser gjort sig känd såsom ett värn.
4 Sillä katso, kuninkaat olivat kokoontuneet, ja ynnä menivät ohitse.
Ty se, konungarna församlade sig, tillhopa drogo de fram.
5 He ihmettelivät, kuin he tämän näkivät: he hämmästyivät, ja kiiruhtivat pois,
De sågo det, då häpnade de; de förskräcktes, de flydde.
6 Vavistus on heidät siellä käsittänyt, ahdistus niinkuin synnyttäväisen.
Bävan grep dem där, ångest lik en barnaföderskas.
7 Sinä särjet haahdet meressä itätuulella.
Så krossar du Tarsis-skepp med östanvinden.
8 Niinkuin me kuulimme, niin me sen näemme Herran Zebaotin kaupungissa, meidän Jumalamme kaupungissa: Jumala sen vahvistaa ijankaikkisesti, (Sela)
Såsom vi hade hört, så fingo vi se det, i HERREN Sebaots stad, i vår Guds stad; Gud håller den vid makt till evig tid. (Sela)
9 Jumala! me odotamme sinun hyvyyttäs sinun templissäs.
Vi tänka, o Gud, på din nåd, när vi stå i ditt tempel.
10 Jumala! niinkuin sinun nimes on, niin myös on sinun kiitokses hamaan maailman ääreen: sinun oikia kätes on täynnä vanhurskautta.
Såsom ditt namn, o Gud, så når ock ditt lov intill jordens ändar; din högra hand är full av rättfärdighet.
11 Riemuitkaan Zionin vuori, ja Juudan tyttäret iloitkaan sinun oikeuttes tähden.
Sions berg glädje sig, Juda döttrar fröjde sig, för dina domars skull.
12 Menkäät Zionin ympäri ja piirittäkäät häntä: lukekaat hänen torninsa.
Gån omkring Sion och vandren runt därom, räknen dess torn;
13 Turvatkaat hänen muurinsa, vahvistakaat hänen salinsa, että te sitä juttelisitte tulevaisille sukukunnille.
given akt på dess murar, skriden genom dess palatser, så att I kunnen förtälja därom för ett kommande släkte.
14 Sillä tämä Jumala on meidän Jumalamme aina ja ijankaikkisesti: hän johdattaa meitä kuolemaan asti.
Ty sådan är Gud, vår Gud, alltid och evinnerligen; intill döden skall han ledsaga oss.
