Psalmien 48
1 Koran lasten Veisu-Psalmi. Suuri on Herra, ja sangen kiitettävä, meidän Jumalamme kaupungissa, pyhällä vuorellansa.
IEOWA meid lapalap, o a indand mau melel nan kanim en atail Kot, pon japwilim a dol jaraui!
2 Zionin vuori on kauniilla paikalla, koko maan ilo, pohjan puolella, suuren kuninkaan kaupunki.
Meid kajelel en dol Jion a uda, me jap karoj kin peren kida; ni pali apon kanim en nanamarki lapalap mimi ia.
3 Jumala on tunnettu huoneessansa, että hän sen varjelia on.
Toun im kalaimun akan aja Kot, me i pere parail.
4 Sillä katso, kuninkaat olivat kokoontuneet, ja ynnä menivät ohitse.
Pwe kilan, nanmarki kan pokon pena, ap daulul wei.
5 He ihmettelivät, kuin he tämän näkivät: he hämmästyivät, ja kiiruhtivat pois,
Irail puriamui kila ni ar kilaner mepukat; irail majapwekadar o taner.
6 Vavistus on heidät siellä käsittänyt, ahdistus niinkuin synnyttäväisen.
Irail rerer, o re majak dueta Ii pan naitik amen.
7 Sinä särjet haahdet meressä itätuulella.
Kom kin kotin kawela jop en Tarjij ki an en maj en lan.
8 Niinkuin me kuulimme, niin me sen näemme Herran Zebaotin kaupungissa, meidän Jumalamme kaupungissa: Jumala sen vahvistaa ijankaikkisesti, (Sela)
Duen atail ronadar, iduen kitail kin kilanada nan kanim en Ieowa Jopaot, nan kanim en atail Kot; Kot kin kolekol i kokolata.
9 Jumala! me odotamme sinun hyvyyttäs sinun templissäs.
Main Kot je kin tamataman da omui kalanan nan japwilim ar tanpaj im en kaudok.
10 Jumala! niinkuin sinun nimes on, niin myös on sinun kiitokses hamaan maailman ääreen: sinun oikia kätes on täynnä vanhurskautta.
Main Kot duen mar omui iduen wau omui lel ni imwin jappa; pali maun omui kadeik kan.
11 Riemuitkaan Zionin vuori, ja Juudan tyttäret iloitkaan sinun oikeuttes tähden.
Dol en Jion en pereperen, o nan Iuda jeripein ko en injenemauki omui kadeik kan.
12 Menkäät Zionin ympäri ja piirittäkäät häntä: lukekaat hänen torninsa.
Komail kaidon kapil pena Jion, wadok im ten kan;
13 Turvatkaat hänen muurinsa, vahvistakaat hänen salinsa, että te sitä juttelisitte tulevaisille sukukunnille.
Kilekilan mau a kel takai kan, o kajakajaui a im kalaimun akan, pwe komail en kak kajoia on men mur akan.
14 Sillä tämä Jumala on meidän Jumalamme aina ja ijankaikkisesti: hän johdattaa meitä kuolemaan asti.
Me Kot me et, pan atail Kot anjau karoj kokolata, A pan kotin kalua kitail kokolata.
