Psalmien 46

1 Koran lasten veisu nuoruudesta, edelläveisaajalle. Jumala on meidän turvamme ja väkevyytemme, joka on sangen sovelias apu tuskissa.

In finem, filiis Core, pro arcanis. Psalmus. Deus noster refugium et virtus; adjutor in tribulationibus quæ invenerunt nos nimis.

2 Sentähden emme pelkää, jos vielä maailma hukkuis, ja vuoret keskelle merta vajoisivat,

Propterea non timebimus dum turbabitur terra, et transferentur montes in cor maris.

3 Vaikka vielä meri pauhais ja lainehtis, niin että siitä pauhinasta mäet kukistuisivat, (Sela)

Sonuerunt, et turbatæ sunt aquæ eorum; conturbati sunt montes in fortitudine ejus.

4 Kuitenkin on Jumalan kaupunki ihana virtoinensa, jossa Korkeimman pyhät asumiset ovat.

Fluminis impetus lætificat civitatem Dei: sanctificavit tabernaculum suum Altissimus.

5 Jumala on hänen keskellänsä, sentähden se kyllä pysyy: Jumala auttaa häntä varhain.

Deus in medio ejus, non commovebitur; adjuvabit eam Deus mane diluculo.

6 Pakanain pitää hämmästymän ja valtakunnat lankeeman; ja maa hukkuu, kuin hän äänensä antaa.

Conturbatæ sunt gentes, et inclinata sunt regna: dedit vocem suam, mota est terra.

7 Herra Zebaot on meidän kanssamme, Jakobin Jumala on meidän tukemme, (Sela)

Dominus virtutum nobiscum; susceptor noster Deus Jacob.

8 Tulkaat ja katsokaat Herran tekoja, joka maan päällä senkaltaiset hävitykset tekee,

Venite, et videte opera Domini, quæ posuit prodigia super terram,

9 Joka hallitsee sodat kaikessa maailmassa, joka joutsen särkee ja rikkoo keihään, ja rattaat tulessa polttaa.

auferens bella usque ad finem terræ. Arcum conteret, et confringet arma, et scuta comburet igni.

10 Lakatkaat ja tietäkäät, että minä olen Jumala: minä olen voittava kunnian pakanain seassa ja minä ylennetään maan päällä.

Vacate, et videte quoniam ego sum Deus; exaltabor in gentibus, et exaltabor in terra.

11 Herra Zebaot on meidän kanssamme: Jakobin Jumala on meidän tukemme, (Sela)

Dominus virtutum nobiscum; susceptor noster Deus Jacob.