Psalmien 44
1 Koran lasten opetus, edelläveisaajalle. Jumala! me olemme korvillamme kuulleet, meidän isämme ovat meille luetelleet, mitäs heidän aikanansa ja muinen tehnyt olet.
Oh Dios, sa among mga igdulngog nadungog namo, Ang among mga amahan nanagsugilon kanamo, Sa buhat nga gibuhat mo sa ilang mga adlaw, Niadtong karaang mga adlaw.
2 Sinä olet ajanut pakanat pois kädelläs; mutta heidät sinä olet istuttanut siaan: sinä olet kansat kadottanut, mutta heitä sinä olet levittänyt.
Ikaw sa imong kamot naghingilin sa mga nasud; Apan (sila) gipahamutang mo: Gisakit mo ang mga katawohan; Apan gipapatlaag mo (sila) sa halayong dapit.
3 Sillä ei he ole miekallansa maata omistaneet, ja heidän käsivartensa ei auttaneet heitä, vaan sinun oikia kätes ja sinun käsivartes, ja sinun kasvois valkeus; sillä sinä mielistyit heihin.
Kay (sila) wala makapanag-iya sa yuta pinaagi sa ilang kaugalingong pinuti, Ni sa ilang kaugalingong bukton nangaluwas (sila) Kondili sa imong toong kamot, ug sa imong bukton, ug sa kahayag sa imong nawong, Tungod kay nalooy ikaw kanila.
4 Jumala, sinä olet minun kuninkaani, joka autuuden Jakobille lupaat.
Ikaw Oh Dios, mao ang akong Hari: Magsugo ka ug kaluwasan alang kang Jacob.
5 Sinun kauttas me vihollisemme paiskaamme maahan; sinun nimessäs me tallaamme vastaankarkaajamme.
Pinaagi kanimo papahawaon namo ang among mga kabatok: Pinaagi sa imong ngalan among pagatumban ang mga nagatindog batok kanamo.
6 Sillä en minä luota joutseeni, eikä miekkani auta minua.
Kay ako dili mosalig sa akong pana, Ni magaluwas kanako ang akong espada.
7 Mutta sinä autat meitä vihollisistamme, ja saatat niitä häpiään, jotka meitä vihaavat.
Apan ikaw nagluwas kanamo gikan sa among mga kabatok, Ug gipakaulawan mo (sila) ang mga nanagdumot kanamo.
8 Jumalasta me kerskaamme joka päivä, ja kiitämme sinun nimeäs ijankaikkisesti, (Sela)
Diha sa Dios anaa ang among pagpangandak sa tibook nga adlaw, Ug magahatag kami sa among mga pasalamat sa imong ngalan sa walay katapusan. (Selah)
9 Miksi sinä nyt sysäät meitä pois, ja annat meidän häpiään tulla, etkä lähde meidän sotajoukkomme kanssa?
Apan karon imong gisalikway kami, ug gidala mo kami ngadto sa kaulawan, Ug wala ka na mogula uban sa among kasundalohan.
10 Sinä annat meidän paeta vihollistemme edessä, että ne raatelisivat meitä, jotka meitä vihaavat.
Gipasibog mo kami gikan sa among kabatok; Ug kadtong nanagdumot kanamo nanagpangagaw gikan kanamo alang sa ilang kaugalingon.
11 Sinä annat meitä syötäviksi niinkuin lampaita, ja hajoitat pakanain sekaan.
Gibutang mo kami sama sa mga carnero nga gitagana alang sa pagkaon, Ug gipapatlaag mo kami sa taliwala sa mga nasud.
12 Sinä myit kansas ilman hintaa, ja et mitään siitä ottanut.
Gibaligya mo ang imong katawohan sa walay bili, Ug wala madugangi ang imong bahandi tungod sa ilang bili.
13 Sinä panet meitä häpiäksi läsnä-asuvaisillemme, pilkaksi ja nauruksi niille, jotka meidän ympärillämme ovat.
Gibuhat mo kami ingon nga usa ka kaulawan sa among mga silingan, Usa ka yubitonon ug talamayon kanila nga nagalibut kanamo.
14 Sinä teet meitä sananlaskuksi pakanain seassa, ja että kansat vääntelevät päätänsä meidän tähtemme.
Gihimo mo kami nga usa ka pagya sa taliwala sa mga nasud, Usa ka yango-yangoan sa ulo sa taliwala sa mga katawohan.
15 Joka päivä on minun häväistykseni minun edessäni; ja minun kasvoini häpiä peittää minun,
Sa tibook nga adlaw ania ang akong kaulawan sa atubangan ko, Ug ang kaulaw sa akong nawong nagatabon kanako,
16 Että minun pitää pilkkaajia ja laittajia kuuleman, ja viholliset ja tylyt kostajat näkemän.
Tungod kay ang tingog niya nga nagatamay ug nagabalikas kanako, Pinaagi sa katarungan sa kaaway ug sa tigpapanimalus.
17 Nämät kaikki ovat tulleet meidän päällemme; ja emme sentähden ole sinua unhottaneet, emmekä petollisesti sinun liittoas vastaan tehneet.
Kini ngatanan mingdangat sa ibabaw namo; bisan pa niini wala kami malimot kanimo, Ni maglapas kami sa imong tugon.
18 Ja ei meidän sydämemme takaperin kääntynyt, eikä meidän käymisemme poikennut sinun tiestäs;
Ang among kasingkasing wala motalikod, Ni mosimang ang among mga lakang gikan sa imong dalan,
19 Ettäs meitä niin löit rikki lohikärmeiden seassa ja peitit meitä kuoleman varjolla.
Nga bisan ikaw nagdugmok kanamo sa dapit sa mga irong-ihalas, Ug gitabonan mo kami sa landong sa kamatayon.
20 Jos me olisimme meidän Jumalamme nimen unhottaneet, ja meidän kätemme nostaneet vieraalle Jumalalle,
Kong mahikalimot kami sa ngalan sa among Dios, Kun nabayaw ang among mga kamot sa lain nga dios;
21 Eikö Jumala sitä etsisi? vaan hän itse tietää meidän sydämemme pohjan.
Dili ba kami pagasusihon sa Dios? Kay siya nahibalo sa mga tinago sa kasingkasing.
22 Sillä sinun tähtes me surmataan joka päivä: ja me luetaan teuraslampaiksi.
Oo, tungod kanimo gipamatay kami sa tibook nga adlaw; Ginaisip kami ingon sa mga carnero alang sa ihawan.
23 Herää, Herra, miksis makaat? valvo, ja älä meitä sysää pois kaiketikaan.
Pagmata, ngano nga nagakatulog ka, Oh Ginoo? Bumangon ka, ayaw kami pag-isalikway sa walay katapusan.
24 Miksis peität kasvos, ja unohdat meidän raadollisuutemme ja ahdistuksemme?
Ngano ba nga ginatagoan mo man ang imong nawong, Ug hingkalimtan mo ang among kasakit, ug ang among pagkadinaugdaug?
25 Sillä meidän sielumme on painettu alas maahan asti: meidän vatsamme riippuu maassa.
Kay ang among kalag gipaumod ngadto sa abug: Ang among lawas nagatapot ngadto sa yuta.
26 Nouse, auta meitä, ja lunasta meitä laupiutes tähden!
Bumangon ka sa pagtabang q2 kanamo, Ug tubson mo kami tungod sa imong mahigugmaong-kalolot.
