Psalmien 42

1 Koran lasten opetus, edelläveisaajalle. Niinkuin peura himoitsee tuoretta vettä, niin minun sieluni himoitsee sinua, Jumala.

DUEN tia amen inong iong pil, iduen ngen i kin inong iong komui o Kot.

2 Minun sieluni janoo Jumalaa, elävää Jumalaa: koska minä tulen Jumalan kasvoja näkemään?

Ngen i inong iong Kot, ong Kot ieias. Iad i pan lel wasa o, me i pan ariri silang en Kot.

3 Minun kyyneleeni ovat minun ruokani päivällä ja yöllä, että joka päivä minulle sanotaan: kussa nyt on Jumalas?

Pil en mas ai, iei kan ai manga ni ran o ni pong, pwe irail kin indang ia ran karos: Ia om Kot?

4 Koska minä näitä muistelen, niin minä vuodatan ulos sydämeni itsessäni; sillä minä menisin mielelläni joukon kanssa, ja vaeltaisin heidän kanssansa Jumalan huoneeseen: ihastuksella ja kiitoksella joukon seassa, jotka juhlaa pitävät.

Ma i madamadaua duen mepukat, i ap wudokila audepan mongiong i ong pein ngai, pwe i inong iong iang pokon o kokodalang tanpas en Kot, o i men iang pokon, me kin wiada a ran, pereperen o kapikapinga.

5 Mitäs murehdit, sieluni, ja olet niin levotoin minussa? Turvaa Jumalaan; sillä minä vielä nytkin häntä kiitän, että hän minua auttaa kasvoillansa.

Ngen i, da me koe insensuedeki o sota moleileiki? Auiaui Kot! I pan purong kapinga i. Pwe a kotin sauasa kin ia silang i.

6 Minun Jumalani! sieluni on murheissansa minussa; sentähden minä muistan sinua Jordanin ja Hermonin maalla, sillä vähällä vuorella.

Ai Kot, ngen i me insensued; i ap madamadaua duen komui nan sap en kailan Iordan o Ermonin, pon dol Misar.

7 Sinun virtas pauhaavat kovin, niin että yksi syvyys pauhaa tässä ja toinen syvyys siellä: kaikki sinun vesilainees ja aaltos käyvät minun ylitseni.

Sapwilim omui pil akan ngiringirsok, pil laud akan ngiringirsok; sapwilim omui iluk kan karos kadupal ia di.

8 Päivällä on Herra luvannut hyvyytensä, ja yöllä minä hänelle veisaan, ja rukoilen elämäni Jumalaa.

Ieowa kotin inaukidar a kalangan ni ran, a ni pong i kin kauli ong i, o i kapakap ong Kot en maur i.

9 Minä sanon Jumalalle minun kalliolleni: miksi sinä olet minun unohtanut? miksi minä käyn niin murheissani, koska minun viholliseni minua ahdistaa?

I kin indang Kot ai paip: Da me kom kotin likidmalie kin ia la? Da me i en weweideki ni insensued pweki ai imwintiti kelail ong ia?

10 Se on niinkuin murha minun luissani, että minun viholliseni häpäisevät minua, koska he jokapäivä sanovat minulle: kussa nyt on Jumalas?

Likamata kokon ai kan mut pasanger, ni ai imwintiti lalaue ia. Pwe re kin indang ia ran karos: Ia om Kot?

11 Mitäs murehdit, sieluni, ja olet minussa niin levotoin? Turvaa Jumalaan; sillä minä vielä nytkin häntä kiitän, että hän on minun kasvoini apu ja minun Jumalani.

Ngen i, da me koe insensuedeki o sota moleileiki? Auiaui Kot! Pwe i pan danke i, pwe i sauas pan mas ai o ai Kot.