Psalmien 42
1 Koran lasten opetus, edelläveisaajalle. Niinkuin peura himoitsee tuoretta vettä, niin minun sieluni himoitsee sinua, Jumala.
Kuom jatend wer. Maskil mar yawuot Kora. Mana kaka mwanda gamo yweyo kamanyo kuonde ma pi nitie, e kaka chunya dwari, yaye Nyasaye.
2 Minun sieluni janoo Jumalaa, elävää Jumalaa: koska minä tulen Jumalan kasvoja näkemään?
Chunya riyo oloyo mar dwaro Nyasaye. En riyo mar dwaro Nyasaye mangima. Abiro dhi romo kod Nyasaye karangʼo?
3 Minun kyyneleeni ovat minun ruokani päivällä ja yöllä, että joka päivä minulle sanotaan: kussa nyt on Jumalas?
Aseywak mi pi wangʼa osechalo chiemba odiechiengʼ gotieno, ka ji to wachona odiechiengʼ duto niya, “Koro ere Nyasachino?”
4 Koska minä näitä muistelen, niin minä vuodatan ulos sydämeni itsessäni; sillä minä menisin mielelläni joukon kanssa, ja vaeltaisin heidän kanssansa Jumalan huoneeseen: ihastuksella ja kiitoksella joukon seassa, jotka juhlaa pitävät.
Aparo gigi duto ka chunya opongʼ giywak: aparo kaka ne adhi gi oganda maduongʼ ka atelo ni ji madhi e od Nyasaye, Ka akok gimor kendo agoyo erokamano E dier oganda maduongʼ matimo nyasi gi mor.
5 Mitäs murehdit, sieluni, ja olet niin levotoin minussa? Turvaa Jumalaan; sillä minä vielä nytkin häntä kiitän, että hän minua auttaa kasvoillansa.
Angʼo momiyo ikuyo, yaye chunya? Angʼo momiyo inyosori yaye chunya? Ket genoni kuom Nyasaye, nikech pod abiro pake, kaka Jawarna kendo Nyasacha.
6 Minun Jumalani! sieluni on murheissansa minussa; sentähden minä muistan sinua Jordanin ja Hermonin maalla, sillä vähällä vuorella.
Chunya lit; omiyo abiro pari, ka an e piny mar Jordan, gi kuonde motingʼore mar Hermon kod e got Mizar.
7 Sinun virtas pauhaavat kovin, niin että yksi syvyys pauhaa tässä ja toinen syvyys siellä: kaikki sinun vesilainees ja aaltos käyvät minun ylitseni.
Kut luongore gi kut ei abururu mar pi; apaka magi duto gi ahiti mager oseywera motera.
8 Päivällä on Herra luvannut hyvyytensä, ja yöllä minä hänelle veisaan, ja rukoilen elämäni Jumalaa.
Jehova Nyasaye chiko herane godiechiengʼ, to gotieno to wende ni e chunya; ma e lamo ma alamogo Nyasach ngimana.
9 Minä sanon Jumalalle minun kalliolleni: miksi sinä olet minun unohtanut? miksi minä käyn niin murheissani, koska minun viholliseni minua ahdistaa?
Awacho ni Nyasaye ma lwandana niya, “Angʼo momiyo wiyi osewil koda? Angʼo momiyo asiko gi kuyo ka jawasigu sanda?”
10 Se on niinkuin murha minun luissani, että minun viholliseni häpäisevät minua, koska he jokapäivä sanovat minulle: kussa nyt on Jumalas?
Chokena tho omako kendo rama malit seche ma joma kedo koda yanya kochaya, ka giwachona odiechiengʼ duto niya, “Koro ere Nyasachino?”
11 Mitäs murehdit, sieluni, ja olet minussa niin levotoin? Turvaa Jumalaan; sillä minä vielä nytkin häntä kiitän, että hän on minun kasvoini apu ja minun Jumalani.
Angʼo momiyo ikuyo, yaye chunya? Angʼo momiyo inyosori, yaye chunya? Ket genoni kuom Nyasaye, nikech pod abiro pake, en e Jawarna kendo Nyasacha.
