Psalmien 41
1 Davidin Psalmi, edelläveisaajalle. Autuas on, joka köyhää holhoo: häntä Herra auttaa pahana päivänä.
“To the chief musician, a psalm of David.” Happy is he that careth for the poor: on the day of evil will the Lord deliver him.
2 Herra kätkee hänen ja pitää hänen elävänä, että hän menestyy maan päällä, ja ei hylkää häntä vihollistensa tahtoon.
The Lord will preserve him, and keep him alive; he shall be made happy on the earth: and thou wilt not deliver him unto the revengeful desire of his enemies.
3 Herra virvoittaa häntä tautivuoteessansa: sinä autat hänen kaikesta hänen sairaudestansa.
The Lord will sustain him upon the bed of painful disease: thou changest all his couch in his sickness.
4 Minä sanoin: Herra, ole minulle armollinen, paranna minun sieluni; sillä minä tein syntiä sinua vastaan.
I said, Lord, be gracious unto me: heal my soul; for I have sinned against thee.
5 Minun viholliseni puhuivat pahaa minua vastaan: koska hän kuollee ja hänen nimensä kadonnee?
My enemies speak evil of me, When will he die, and his name perish?
6 Ja kuin he tulevat katselemaan, niin he puhuvat valhetta: heidän sydämensä kokoo vääryyttä; niin he menevät pois ja sitä panettelevat.
And if he come to see [me], he speaketh falsely: his heart gathereth wickedness to itself; he goeth abroad [and] speaketh it.
7 Kaikki, jotka minua vihaavat, kuiskuttelevat keskenänsä minua vastaan, ja ajattelevat pahaa minua vastaan.
Altogether whisper against me all that hate me: against me do they devise my injury.
8 Paha asia on hänen päällensä tullut; ja koska hän makaa, niin ei hän nouse jälleen.
“His godless deed [say they] is poured out over him: as he lieth there he will never more rise up again.”
9 Niin myös minun ystäväni, johon minä uskalsin, joka sai minun leipääni, se tallasi minun jalkainsa alle.
Yea, even the man that should have sought my welfare, in whom I trusted, who eateth my bread, hath lifted up his heel against me.
10 Mutta sinä, Herra, ole minulle armollinen ja auta minua, niin minä sen heille kostan.
But thou, O Lord, be gracious unto me, and raise me up, that I may requite it unto them.
11 Siitä minä ymmärrän, ettäs suot minulle hyvää, ettei viholliseni saa kerskata minusta.
By this do I know that thou art pleased with me, that my enemy doth not triumph over me.
12 Mutta minua sinä holhot viattomuuteni tähden, ja asetat minun kasvois eteen ijankaikkisesti.
But as for me, thou upholdest me in my integrity, and placest me before thy presence for ever.
13 Kiitetty olkoon Herra Israelin Jumala, ijankaikkisesta ijankaikkiseen! Amen, amen.
Blessed be the Lord the God of Israel from everlasting, and to everlasting. Amen, and Amen. BEGIM
