Psalmien 40

1 Davidin Psalmi, edelläveisaajalle. Minä hartaasti odotin Herraa: ja hän kallisti itsensä minun tyköni, ja hän kuuli minun huutoni.

TO THE OVERSEER. A PSALM OF DAVID. I have diligently expected YHWH, And He inclines to me, and hears my cry,

2 Ja hän veti minun ylös hirmuisesta haudasta ja sontaisesta loasta, ja asetti minun jalkani kalliolle, ja hallitsi minun käymiseni.

And He causes me to come up From a pit of desolation—from mire of mud, And He raises up my feet on a rock, He is establishing my steps.

3 Ja hän antoi minun suuhuni uuden veisun, kiittämään meidän Jumalaamme. Sen pitää monen näkemän, ja pelkäämän Herraa, ja toivoman häneen.

And He puts a new song in my mouth, “Praise to our God.” Many see and fear, and trust in YHWH.

4 Autuas on se ihminen, joka panee uskalluksensa Herraan, ja ei käänny ylpeiden tykö ja niiden, jotka valheella vaeltavat.

O the blessedness of the man Who has made YHWH his trust, And has not turned to the proud, And those turning aside to lies.

5 Herra, minun Jumalani, suuret ovat sinun ihmees ja ajatukses, jotka sinä meille osoitat: ei ole mitään sinun vertaas; minä ilmoitan niitä ja sanon, vaikka ne ovat epälukuiset.

You have done much, my God YHWH; Your wonders and Your thoughts toward us, There is none to arrange to You, I declare and speak: They have been more than to be numbered.

6 Uhri ja ruokauhri ei sinulle kelpaa, vaan korvat sinä minulle avasit: et sinä tahdo polttouhria eli syntiuhria.

Sacrifice and present You have not desired, But a body You have prepared for me, Burnt and sin-offering You have not asked.

7 Silloin minä sanoin: katso, minä tulen: Raamatussa on minusta kirjoitettu.

Then I said, “Behold, I have come, In the roll of the scroll it is written of me,

8 Sinun tahtos, minun Jumalani, teen minä mielelläni; ja sinun lakis on minun sydämessäni.

I have delighted to do Your pleasure, my God, And Your law [is] within my heart.”

9 Minä saarnaan sinun vanhurskauttas suuressa seurakunnassa: katso, en minä anna tukita suutani; Herra, sinä sen tiedät.

I have proclaimed tidings of righteousness In the great assembly, Behold, I do not restrain my lips, O YHWH, You have known.

10 En minä salaa vanhurskauttas sydämessäni: minä puhun sinun totuudestas ja autuudestas: en minä peitä laupiuttas ja vakuuttas suuressa seurakunnassa.

I have not concealed Your righteousness In the midst of my heart, I have told of Your faithfulness and Your salvation, I have not hidden Your kindness and Your truth, To the great assembly.

11 Mutta sinä, Herra, älä käännä laupiuttas minusta pois: sinun laupiutes ja vakuutes aina minua varjelkoon.

You, O YHWH, do not restrain Your mercies from me, Your kindness and Your truth continually keep me.

12 Sillä lukemattomat vaivat ovat minun piirittäneet: minun syntini ovat minun ottaneet kiinni, niin etten minä nähdä taida: ne ovat usiammat kuin hiukset päässäni, ja minun sydämeni on minussa vaipunut.

For innumerable evils have surrounded me, My iniquities have overtaken me, And I have not been able to see; They have been more than the hairs of my head, And my heart has forsaken me.

13 Kelvatkoon se sinulle, Herra, ettäs minun vapahdat: riennä, Herra, minua auttamaan!

Be pleased, O YHWH, to deliver me, O YHWH, make haste for my help.

14 Hävetköön ja kaikki pilkaksi tulkoon, jotka minun sieluani väijyvät hukataksensa sitä: palatkoon takaperin ja häpiään tulkoon, jotka minulle pahaa suovat.

They are ashamed and confounded together, Who are seeking my soul to destroy it, They are turned backward, And are ashamed, who are desiring my evil.

15 Hämmästyköön häpiässänsä, jotka minulle sanovat: niin, niin.

They are desolate because of their shame, Who are saying to me, “Aha, aha.”

16 Iloitkaan ja riemuitkaan kaikki sinussa, jotka sinua etsivät, ja jotka sinun autuuttas rakastavat, sanokaan aina: Herra olkoon korkiasti ylistetty!

All seeking You rejoice and are glad in You, Those loving Your salvation continually say, “YHWH is magnified.”

17 Minä olen köyhä ja vaivainen, mutta Herra pitää minusta murheen: sinä olet minun auttajani ja vapahtajani: minun Jumalani, älä viivy.

And I [am] poor and needy, The Lord devises for me. You [are] my help and my deliverer, O my God, do not linger.